Blogit

Aivoystävällinen johtaminen – miten saat sen osaksi arkea?

Tuloksellinen johtaminen on ennen kaikkea aivojen johtamista. Siksi tulevaisuuden johtamisjärjestelmissä tulee huomioida aivojen hyvinvoinnin vahvistaminen. Se edellyttää uudenlaista ajattelua ja johtamiskäytäntöjä.

Kun panostetaan organisaation aivoystävällisyyteen, ennaltaehkäistään samalla työuupumusta ja tuetaan työssä jaksamista. Olisiko aivohyvinvointi tulevaisuuden organisaatioiden strateginen valinta ja osa kestävää johtamista? 

Aivojen uhka ja pelot, reunaehdot, rajallisuus

Affektiivinen neurotiede* on todennut tunteiden vaikuttavan vahvasti aivojen toiminnanohjaustoimintoihin, joita tarvitaan lukuisissa eri työtehtävissä ja työssä suoriutumisessa. Toiminnanohjaustoimintoihin kuuluvat muun muassa aloitekyky, joustavuus, työmuisti, suunnitelmallisuus, tarkkaavuuden säätely ja tunnekontrolli. Vaikka tunteiden käsittely aivoissa tapahtuu eri tavoin ja eri osissa kuin ajattelu- ja havaitsemistoiminnot, voivat tunteet viedä resursseja ajattelulta ja havaitsemiselta.

Kun aivot altistuvat uhkaärsykkeille, mantelitumake aktivoituu ja aivojen resurssit ohjautuvat uhan selvittämiseen ja siitä selviämiseen. Tämä häiritsee aivojen toiminnanohjaustoimintoja kuten tarkkaavaisuutta, päätöksentekokykyä ja kokonaisuuksien hahmottamista. Uhkaärsykkeet myös vahvistavat impulsiivista toimintaa. Vähentämällä työelämänuhkaärsykkeitä vapautetaan aivojen resursseja työtehtäviin.

Johtamisen kehittäminen aivoystävällisemmäksi 

Aivojen toiminta on herkkä erilaisille kuormitus- ja uhkatekijöille. Työssä näitä ovat esimerkiksi ulkopuolisuuden tunne, ristiriitaiset vaatimukset, haasteelliset vuorovaikutustilanteet sekä arvostuksen tai palautteen puute. Toisaalta positiivinen ja turvallinen ympäristö on suojaava tekijä. Se tukee sekä työhyvinvointia että optimaalista työsuoriutumista. Organisaation vuorovaikutusympäristö ja -kulttuuri synnyttävät aivojen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä edistäviä ja estäviä tekijöitä.

Kaikissa organisaatiossa on olemassa vuorovaikutus- ja tunneympäristö, jota pitäisi tietoisesti johtaa eikä keskittyä pelkästään älyllisiin faktoihin ja niistä keskusteluun. Esihenkilötyötä, johtamistapoja ja käytäntöjä kehittämällä voidaan vaikuttaa sekä esihenkilöiden että työntekijöiden aivojen kuormitustekijöiden minimiointiin, palautumisen tukemiseen sekä suojaavien tekijöiden vahvistamiseen.

Vuorovaikutus- ja tunneympäristöön panostava johtaminen ja toimintakulttuuri voivat lisätä merkittävästi työkykyä, tehokkuutta ja työn laatua sekä lopulta vaikuttaa organisaation tulokseen. 

Miten onnistun aivoystävällisessä johtamisessa?

Johtamisen tärkein tehtävä on mahdollistaa sopivat työolosuhteet työntekijöille, mikä tarkoittaa aivoystävällisen johtamisen keinoin muun muassa myönteisen tunne- ja vuorovaikutusympäristön sekä eettisen ympäristön turvaamista henkilöstölle. Aivojen johtamiseen auttaa se, että tuntee työympäristön aivoergonomiaan vaikuttavat tekijät ja ymmärtää niiden merkityksen työntekijöiden suorituskyvylle.

Yksi tämän päivän johtajan pätevyysvaatimuksista tulisi olla itsensä johtamisen taito. Esihenkilön tulee tuntea vahvuutensa, heikkoutensa ja pystyä johtamaan omaa käytöstään, tunteitaan ja ajankäyttöään. Tämä edellyttää, että hän varmistaa omassa arjessaan aivohyvinvointia tukevat perusedellytykset, kuten riittävän ravinnon, liikunnan, unen ja palautumisen. Tämä mahdollistaa myös aivoystävällisen johtamisen.

Esihenkilön tulee suhtautua työhönsä ja tiimiläisiinsä positiivisesti ja arvostavasti sekä huolehtia siitä, että työntekijät tuntevat olevansa arvokkaita ja merkityksellisiä työnantajalle. Aivohyvinvointia tukevia, jokapäiväisiä asioita ovat tervehtiminen, arvostava kohtaaminen, avoin keskustelu ja kuuntelu. Rock (2008) listaa viisi sosiaalista ulottuvuutta, jotka vaikuttavat työntekijän kokemukseen aivoystävällisestä johtamisesta:

  • Sosiaalinen nokkimisjärjestys – näkemys omasta asemastamme suhteessa muihin.
  • Ennustettavuus – epävarmuus ja epätietoisuus koetaan uhaksi ja siihen reagoidaan kuin uhkaan.
  • Itsenäisyys – tunne siitä, että voimme vaikuttaa asioihin.
  • Yhteenkuuluvuus – halumme kuulua osaksi ympäröivää yhteisöä.
  • Oikeudenmukaisuus – haluamme tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti.

Aivoystävällinen johtaminen on siis mahdollista. Se merkitsee huomion kiinnittämistä asioihin, joita aivotutkimuksen myötä on nostettu osaksi johtamista. Kysymys on mahdollisuudesta, jolla voidaan merkittävästi parantaa työssä viihtymistä, työn koukuttavuutta ja palkitsevuutta, mutta myös koko organisaation käytössä olevan aivokapasiteetin suorituskykyä. Tässä oiva mahdollisuus kestävälle johtamiselle!

Mirva Kolonen
projektipäällikkö, Kestävä aivoterveys -hanke
koordinaatiokumppani, kansallinen aivoterveysohjelma 

Mirva Kolonen on Kestävä aivoterveys -hankkeen projektipäällikkö, jolla on pitkäaikaista kokemusta konsulttina yritysmaailman prosessien, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Hän työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) lehtorina johtamisen ja terveyden edistämisen koulutusohjelmissa ja erilaisissa kehittämisprojekteissa sekä Kansallisen aivoterveysohjelman 2023–2029 toimeenpanossa koordinaatiokumppanina. 

Blogikirjoitus liittyy kansallisen aivoterveysohjelman ja Ilmarisen yhteistyöhön. 

Lähteitä:

*Affektiivinen neurotiede tutkii tunteiden hermostollista perustaa.

  • Tietoisuus 3.11.2023 klo 11.41
    Tietoisuutta tännekkin. Parhaat johtajat ovat heitä jotka tekevät muistakin itsensä johtajia.
    Vastaa kommenttiin
  • Tarja Kaltiomaa 11.11.2023 klo 07.36
    Olisi parempi juttu, jos ei keksittäisi ihmisiä koskemaan kummallisia uusia termejä. Ihmisten johtaminen on aina kokonaisten ihmisten johtamista - ei sisäelinten johtamista. Blogistin kannattaa lisätä rutkasti lukemisharrastustaan ja lukea paljon ja monipuolisesti kirjallisuutta vahvistaakseen sanojen ymmärrystä ja myös ihmiselon ymmärrystä.
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 13.11.2023 klo 23.27
    Niin, uskovaiset eivät ymmärrä sitä että Jeesukset, Buddhat, Muhammedit ym. olivat todellisuudessa vain esimerkkejä mihin jokainen ihminen kykenee ja vielä enempääkin. Täyspölvästit historian pimeydestä ovat nostaneet heidät jalustallle ja muut täyspölvästit tänäpäivänä palvovat näitä jo tuhansia vuosia sitten kuolleita ihmisiä pappien, imaamien ym. pelossa. Todellisuudessa olemme eläneet kokoajan taivaassa maanpäällä ja jokainen ihminen luo oman uniikin todellisuutensa tahtoen tai tahtomattaan. Tietoiset luovat sen tahtoen ja vähemmän tietoiset tahtomattaan.
    Vastaa kommenttiin
    • Ville Vallaton 27.11.2023 klo 23.07
      Samaa mieltä, uskonnot ovat heitä varten jotka pelkäävät joutuvansa helvettiin. Omakohtaiset kokemukset meitä varten jotka halusimme sieltä pois. Jumala tosiaan auttaa vain heitä jotka auttavat itseään. Vikisemällä ei saa muuta kuin kokoajan enemmän lisää vikinää ympärilleen, siksi juuri Mamman kanssa paiskittiin vikisemättä yhteensä 90 vuotta raakaa kokoaikaista palkkatyötä ja kasvatettiin pennuista siinä samalla täyspäisiä aikuisia jotka nyt menevät vuoroillaan vikisemättä elämissään eteenpäin. Nyt helppo vain olla kummankin terveinä täysillä työeläkkeillä. Propsit Ilmariselle että edes yrittää näyttää suuntaa eheään elämään näille nykyisille vetelille tissiposkille.
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 5.6.2024

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua

Tämä vuosi on mennyt kuin klassisessa Samuel Beckettin näytelmässä ”Huomenna hän tulee”. Euroopan keskuspankin koronlaskua on odoteltu saapuvaksi kuin näytelmän herra Godot’ta konsanaan. Koronlasku on vain siirtynyt EKP:n kokouksesta toiseen. Samalla näkemykset inflaation kehityksestä ovat muuttuneet, ja Suomen osakemarkkinan suunta on ollut varsin mollivoittoinen.

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua
Lisää ajankohtaisia artikkeleita