Olympialaisten opit taviskuntoilijalle: muista perusasiat, harjoittele ja luota systeemiin
Istuttuani filosofi Esa Saarisen seminaarissa parisen vuotta sitten, en ole enää pystynyt katsomaan urheilukilpailuja täysin samoin silmin. Urheiluhullu olen ollut koko ikäni, mutta Saarisen Mitä oppia voimme löytää menestyvästä jääkiekkojoukkueesta? -luento avasi vielä yhden lisäulottuvuuden urheilun maailmasta.
Tässä hengessä katselin jälleen kerran urheilijoita ja heidän suoriutumistaan omissa lajeissaan. Menestystä tuli taas vaihtelevissa määrin, ja seuraavat lainalaisuudet menestyneiden joukkueiden ja yksilöiden takaa jälleen kerran löytyivät.
Menestyminen rakentuu perusasioille. On olemassa joukko asioita, jotka ihmisen kehosta, kehittymisestä ja palautumisesta tiedetään lähes viimeistä molekyyliä myöten. Nämä ovat niitä samoja asioita, jotka ovat pitäneet ihmisen terveenä ja hyvässä kunnossa kivikaudelta asti. Jos siis pohdit mitkä kaikki asiat olisivat hyvä korjata voidaksesi hyvin, suosittelen aloittamaan riittävästä ja monipuolisesta ravinnosta, kahdeksan tunnin yöunista, monipuolisesta liikkumisesta sekä arjenhallinnasta.
Onnistuakseen pitää tehdä se, mitä pitää tehdä. Let’s face it: itsestään huolehtiminen ei ole ihan aina kivaa. Kilpailuun valmistautuneita urheilijoita yhdistää se, että he hoitavat perusasiat, huvitti tai ei. Sen tosiasian äärellä myös sinun ja minun pitää nöyrtyä, jos mielimme olla hyvässä kunnossa ympäri vuoden. Osa treeneistä menee hurmostilassa, mutta välillä pitää käydä tekemässä klo 7.00 ennen työpäivää edes jotain. Osa syömisistä nautitaan rauhassa kokaten ja perheen kanssa illalla nautiskellen, mutta osa välipaloista joudutaan syömään auton hanskalokerosta ajaessamme palaverista toiseen. Televisiosta tulee kaikenlaista kivaa ilta-aikaan, mutta välillä on pää laitettava tyynyyn, koska aamulla odottaa tärkeä päivä.
Yksin ei kukaan menesty. Olet varmasti huomannut, että moni kiitospuhe alkaa kiitoksella tukijoukoille. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että vaikka sitkein meistä venyy uskomattomiin urotekoihin, kaikki suuri rakentuu yhteistyölle muiden ihmisten kanssa. Mitä hektisempi arkirytmi, sitä helpommaksi omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen tulee, kun osaa pyytää apua. Työyhteisöjä valmentaneena olen huomannut, miten suuri merkitys on sillä, kun työnantaja tulee puoliväliin vastaan hankkimalla terveellisiä välipaloja työpaikalle, järjestämällä yhteisiä liikuntasessioita ja terveyden saralla sivistäviä workshopeja ja rakentamalla työpaikasta paikan, jossa fiksun valinnan tekeminen on mahdollisimman helppoa ja vaivatonta.
Armollisuus ja kokonaisuuden ymmärtäminen. Iivo Niskanen on ammattiurheilija, joka tähtää maailman parhaaksi. Hänen koko elämänsä sisältö on rakennettu mahdollisimman häiriöttömäksi, jotta kaikki voi tapahtua treenin, ravinnon ja palautumisen ehdoilla. Silti kultamitalisuorituksensa jälkihaastattelussa hän mainitsi, että valmistautuminen ja kausi “on ollut vähän rikkonaista”. Ehkä sinäkin voit ainakin hieman madaltaa vaatimuksiasi itseäsi kohtaan? Mutkia matkaan tulee joka tapauksessa: treenejä jää väliin, unet lyhyeksi ja ravintokin on välillä mitä sattuu. Mutta hyvä uutinen on se, että sillä ei näytä olevan niin väliä, kunhan jaksaa jauhaa perusasioita pitkäjänteisesti ympäri vuoden.
Luota systeemiin ja ole kärsivällinen. Iivo Niskanen kurvasi ennen viimeisiä kilometrejä vaihtamaan suksensa kilpakumppanin jatkaessa hiihtoa vanhoilla. Tämän vuoksi ero heidän välilleen repesi pitkäksi eikä maaliin ollut enää pitkä matka. Mutta kuten ylivoimaisesta lopputuloksesta näimme, oli Iivon valinta oikea. Haastattelussa Iivo sanoikin: “Oli pakko vaan käyttää järkeä ja luottaa sukseen”. Aloittaessani omia valmennusprojektejani pyrin aina muistuttamaan ihmisiä, että treeniohjelmat ja ravinto- ja palautumisohjeet ovat kaikki huolella mietittyjä ja kestävät sekä tieteen että arjen kenttätestien koeponnistukset. On tärkeä luottaa systeemiin ja tehdä perusasioita kärsivällisesti. Voit huomata, miten järkevä valmennusfilosofia tekee ajan myötä tehtävänsä.
Kaikki yllä oleva on tietysti huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Olet ehkä tuskaillut itsesi huolehtimisen kanssa vuosia ja kokeillut erilaisia dieettejä ja treeniohjelmia vailla kunnollisia onnistumisia. Mutta hei, maailmassa on tapahtunut suurempiakin ihmeitä kuin se, että sinä saisit vietyä parhaat perusasiat osaksi päivittäistä arkeasi. Jos jääkiekossa Saksa pystyy pudottamaan Kanadan finaalista ja melkein viemään olympiakullan Venäjän nenän edestä, niin eiköhän meistä jokainen saa ajoissa pään tyynyyn, soppalusikan kouraan ja lihakset töihin säännöllisesti ympäri vuoden. Pelkästään jo siksikin, että palkinto – terveys ja pitkä ikä – on olympiakultaakin arvokkaampi.
Joni Jaakkola
@Joni_Jaakkola
DI, yritysvalmentaja, hyvinvointialan yrittäjä
Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Millainen on sinun lupauksesi paremman työelämän rakentamiseksi? Katso video ja ota osaa haasteeseen: ilmarinen.fi/lupaus.
Lisää aiheesta
Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä
Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?