Blogit

Entä jos maailma olisikin huomenna avoin – millaiset ovat koronan jäljet työpaikoilla?

Jo yli vuoden ajan uutisten pääaihe on ollut koronapandemia. Välillä on uutisoitu pahenevasta leviämisestä ja kiristyvistä rajoituksista ja välillä on toivonpilkahduksista ja paremmasta huomisesta.

Korona-aikana jokainen on joutunut miettimään uudestaan omaa arjen hallintaansa. Työelämä ja työpaikat ovat kokeneet monenlaisia myllerryksiä.

Yritysten turvallisuuden hallinnassa ja riskienarvioinnissa ovat korostuneet koronan torjunta ja mahdollisten vaikutusten hallinta. Tämä on edellyttänyt uudenlaista tapaa seurata muuttuvaa tilannetta ja valita sopivia toimenpiteitä. Fyysisten vaikutusten lisäksi henkinen kuormitus on ollut ajoittain erittäin suurta.

Jo aiemminkin henkisen kuormittumisen arviointi on kuulunut työnantajan velvollisuuksiin. Aihe on ollut kuuma peruna ja se on koettu hankalaksi lähestyä. Eri ihmiset kokevat erilaisen kuormituksen kovin eri tavoin. Joku kaipaa rutiineja ja ohjausta, toinen taas nauttii siitä, että välillä on haastetta. Liiallinen kuormitus, josta ei pysty palautumaan, on kuitenkin pahasta.

Tähän yhtälöön täytyy nyt sovittaa vielä se, että työn muun kuormituksen lisäksi voidaan kokea kuormitusta siitä, voiko joku muu altistaa työntekijän terveyden vaaralle.

Lisäksi suurin osa ihmisistä kaipaa sosiaalisuutta ja kanssakäymistä toisten kanssa. Pandemia-ajan etäytyminen virtuaalityöskentelyyn on tuonut osalle kokemuksen siitä, mitä yksinäisten arki on ollut ennen koronaa.

Entä jos maailma olisikin huomenna avoin?

Entä jos yhtäkkiä palattaisiin aikaan pari vuotta sitten? Kuinka kauan kestäisi, että omat aivot antaisivat luvan luottaa ja olla lähellä toisia. Pandemian aikanakin on tehty työtä läsnä työpaikoilla, on moikattu työkaveria ja annettu apua, pohdittu asioita yhdessä.

Pidemmän tauon jälkeen on aina muistettava huolehtia työnopastuksesta, käytävä läpi koneiden ja laitteiden toiminta, keskusteltava pelisäännöistä ja erityisesti toimintatavoista esimerkiksi huolto- ja häiriötilanteissa. Sama koskee niin koronan vuoksi uuteen tehtävään talon sisällä siirtyvää kuin lomautukselta tai hoitovapaalta palaavaa työntekijää. Perehdytys ei siis koske vain uutta työntekijää eikä liity vain pandemian vaikutuksiin.

Eri organisaatioissa varautuminen on vaihdellut ja toimintamallit on rakennettu omaa tarvetta vastaaviksi. Pandemia on tuonut eri tavalla työn ulkopuolisen altistuksen haasteeksi työpaikalle ja huoleksi henkilöstölle. Miten itsestä kannattaa huolehtia silloin, kun kotona on riskiryhmäläinen ja työssä tapaa ihmisiä?

Työpaikkojen vaarojen tunnistamiseen koronapandemia on tuonut omanlaistaan inhimillisyyttä. Aiemmin riskit on usein määritelty fyysisen turvallisuuden näkökulmasta. Nyt työntekijä voi omassa kehossaan tuoda riskitekijän työpaikalle.

Koronapandemian myötä varautuminen ja muutosten hallinta on toivottavasti ottanut askeleen seuraavalle tasolle. Koronapandemia on tuonut valmiuden tarkastella asioita jatkuvasti ja tämä valmius jää myös jatkossa yritysten arkeen. Siis ihan niin kuin lainsäädäntöönkin on kirjattu.

Huomennakin turvallisuus tehdään yhdessä, joka päivä - ja huomennakin turvallisuus on pieniä suuria juttuja, joilla osoitetaan huolehtimista ja välittämistä.

Ulla Juuti
Business Developer, työturvallisuus
Pohjola Vakuutus, OP

  • Pertza 19.8.2021 klo 15.47
    Ihan normaalisti koko koronan ajan on töitä tehty. Toimistopellet on sitten porukka erikseen. Heillä oli etuoikeus jäädä kotiin.
    Vastaa kommenttiin
  • VELI-JUSSI JALKANEN 20.8.2021 klo 09.51
    Meillä on ollut käytössä jo vuosia firman oma työterveysohjelma, jossa kymmenien muiden ennaltaehkäisevien keinojen lisäksi annamme henkilöstölle ilmaiset lisäravinteet mm. vahvan (100 mcg) D-vitamiinin vuoden ympäri: Seuraus: sairastumis- ja sairaslomaluvut ovat hyvin alhaiset, maskeja eikä turvavälejä ole pidetty, eikä yhtään ole sairastunut koronaan, ikä muuten influenssaankaan Kahvipöydällä on lisäksi koko ajan sinkkiasetaattia ja C-vitamiinia, joita joka toinen tunti ottamalla pienetkin hengitystieinfektion alkuoireet saadaan tapettua alkuunsa. Tämä toimii varmasti eikä maksa juuri mitään.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita