Artikkelit

Yrittäjän eläkevakuutus ymmärrettävästi

Suomessa yrittäjän eläkelain eli YEL:n mukaan vakuutettu yrittäjä maksaa eläkevakuutusmaksua noin neljänneksen vakuutetusta YEL-työtulostaan. Jokaisesta tuhannesta eurosta eläkevakuutus vie siis noin 250 euroa. Tästä karttuu eläkettä kuukausitasolla 1,25 euroa. Mihin työeläkeyhtiö käyttää loput vajaat 249 euroa?

Raha menee eläkkeellä jo olevien yrittäjien eläkkeiden maksuun, sillä YEL-vakuutusturvaa hoidetaan niin sanotulla jakojärjestelmällä. Se tarkoittaa, että työelämässä olevat yrittäjät rahoittavat yhdessä valtion kanssa maksussa olevat eläkkeet. Eläkeyhtiöt osallistuvat eläkkeiden rahoittamiseen saamiensa vakuutusmaksujen suhteessa. Lisäksi valtio kustantaa sen osuuden YEL-eläkkeistä, johon yrittäjien maksamat vakuutusmaksut eivät riitä. Valtio kustantaa myös eläkelaitoksille YEL-eläkkeiden hoitamisesta aiheutuneet kulut, jos perityt YEL-maksut eivät riitä näiden rahoittamiseen.

Työntekijöiden eläkejärjestelmä on erilainen: Siinä vain osa perityistä vakuutusmaksuista menee suoraan eläkkeiden maksuun, loppuosa sijoitetaan käytettäväksi eläkkeiden maksuun tulevaisuudessa. Toisin kuin yrittäjillä, työntekijöiden TyEL-eläkejärjestelmä on niin sanottu osittain rahastoiva eläkejärjestelmä.

Miksi työtulo kannattaa vakuuttaa vastaamaan todellista tulotasoa?

Miksi siis kannattaa vakuuttaa YEL-työtulo vastaamaan todellista tulotasoa sen sijaan, että lyhentäisi samoilla rahoilla vaikkapa sijoitusasunnon lainaa? Siksi, että YEL-vakuutuksen taso vaikuttaa myös yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan jo ennen eläkkeelle jäämistä. Se vaikuttaa Kelan maksamiin sairaus- ja vanhempainetuuksiin, työttömyysturvaan sekä mahdollisuuteen ottaa yrittäjän tapaturmavakuutus.

Mari Sorvali
Jos sairaus uhkaa heikentää työkykyä, oikein mitoitettu YEL-vakuutus auttaa yrittäjää työeläkeyhtiön maksamina ammatillisen kuntoutuksen tukina, ja viime kädessä työkyvyttömyyseläkkeenä.


Yksi nykyisen järjestelyn hienoimmista piirteistä on, että yrittäjiltä perittävä vakuutusmaksu on lailla taattu saman suuruiseksi kuin keskimääräinen työntekijöiden TyEL-maksu. Yrittäjät hyötyvät tästä, sillä he ovat keskimäärin iältään vanhempia verrattuna koko Suomen työntekijöihin. Yrittäjät myös usein nauttivat työstään ja haluavat siksi jatkaa työelämässä pidempään. Jos yrittäjien eläkevakuutusmaksu laskettaisiin esimerkiksi yrittäjille maksettavien eläkkeiden tai heidän keskimääräisen ikänsä perusteella, tulisi vakuuttaminen kalliimmaksi.

YEL-vakuutuksen riski kannetaan yhdessä

Vakuuttamisen etuna on myös, että vastuun turvan riittävyydestä kantavat kaikki vakuutetut yrittäjät yhdessä, eikä riski ole yksin yrittäjän omilla harteilla. Hyvällä tuurilla sijoituksilla pelaava yrittäjä voi saada paremman tuoton kuin mitä YEL-vakuutus kattaa. Huonolla tuurilla terveys pettää ennen eläkeikää ja vie työkyvyn, tai hankittu sijoitusasunto osoittautuukin myöhemmin hometaloksi.

YEL-laki on jo 49-vuotias ja se on kestänyt verrattain hyvin ajan saatossa. Myös kehittämiskohteita siitä löytyy. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän maaliskuussa 2019 julkaisemat kehitysehdotukset odottavat parhaillaan uudelta hallitukselta suuntaa uudistustoimenpiteille. On muun muassa ehdotettu, että yrittäjän YEL-työtulon määrittelystä ja sen tason arvioinnista tulisi säätää laissa nykyistä täsmällisemmin.

Jos työtulon määrään vaikuttavat tekijät olisivat laissa säädettyjä, arviointi olisi kaikille yhdenmukaista. Myös työtulon kehitystä ehdotetaan seurattavan työuran aikana nykyistä useammin. Yrittäjän tulisi lisäksi lainkin mukaan saada tarpeelliset tiedot YEL-vakuutuksen sisältämästä vakuutusturvasta, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Työryhmä suosittelee myös, että YEL:n ulkopuolelle jäävän yrittäjätyön vakuuttamista kehitettäisiin.

Oli uudistus tai järjestelmä lopulta mikä hyvänsä, ei yksikään myönnetty eläke ole Suomessa jäänyt tähän mennessä maksamatta. Suomi onkin sijoittunut kolmanneksi viimeisimmässä, useiden kymmenien maiden eläkejärjestelmiä vertailevassa australialaistutkimuksessa Melbourne Mercer Global Pension Index  2018.

Yrittäjä - tule Ilmarisen asiakkaaksi!

Lue lisää:

Lisää aiheesta

Artikkelit 18.4.2024

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Napolilaisista pizzoistaan tunnetussa Via Tribunalissa työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on tärkeää. Nuoressa ja pienessä yrityksessä Ilmarisen kyselyt ja oppimisympäristö ovat HR-päällikkö Hanna Rauhalan tukena työvireen seuraamisessa ja esihenkilötyön kehittämisessä. Henkilöstöhallinnon tiimin paikkaa on täyttänyt Rauhalalle Oma asiantuntija -palvelu, jossa hän on voinut puhua yhteistä ”HR-kieltä” toisen ammattilaisen kanssa.

Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut

Artikkelit 8.4.2024

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?

Sairauspoissaoloja ei toivo kukaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä. Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto? Pitääkö sairauslomasta aina maksaa palkka? Entä mitä työpaikalla kannattaa tehdä, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita