Artikkelit

Työkykyjohtamisen hyödyt näkyvät, mutta tuloksia olisi saatavissa enemmänkin

Työkykyjohtamisen taso on parantunut yrityksissä yhdeksässä vuodessa. Henkilöstöön liittyvät asiat näkyvät kuitenkin yritysten strategialinjauksissa varsin vähän, selviää tuoreesta Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan työkykyjohtamisen taso on parantunut pitkällä aikavälillä.

– Muun muassa logistiikan ja kuljetuksen, rakentamisen ja kaupan aloilla tulokset ovat parantuneet jopa merkittävästi. Myös teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta näillä aloilla lähtötaso on jo alun perin ollut korkeampi, kuvailee Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi, joka oli mukana Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimuksen tehneessä tutkimusryhmässä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yritysten johtamisen strategiset painopisteet vaikuttavat niiden tuloksellisuuteen. Tutkimuksessa pureuduttiin erityisesti henkilöstöä ja sen hyvinvointia koskevaan johtamiseen ja sen yhteyteen yrityksen tulokseen.

Tutkimuksen tekivät FT Ossi Aura, professorit Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen ja Ilmarisen tutkimusjohtaja, KTT Tomi Hussi.

Perusasiat kunnossa, potentiaalia löytyy 

Työkykyjohtamisen perusasiat ovat yrityksissä hyvällä mallilla, mutta hyödyntämätöntä potentiaalia löytyy edelleen. 

Työkykyjohtamisen perusteisiin kuuluvat käytännöt, kuten työterveyshuolto ja -suojelu sekä terveellisten elintapojen edistäminen, ovat pääsääntöisesti yrityksissä jo hyvällä tolalla. Sen sijaan strategisen tason asiat, kuten johtamisvastuut, mittarit ja raportointi, ovat pysyneet vaatimattomalla tasolla koko tarkastelujakson ajan.

–Strategisen tason asioiden tulisi olla jatkossa kehittämisen keskiössä. Myös esimiestyöhön ja henkilöstön kehittämiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, Hussi sanoo.

Henkilöstö keskiöön myös strategiatyössä

Tutkimuksen perusteella yritysten strategioissa painottuvat asiakkuudet ja kilpailukyky. Henkilöstöön liittyvät asiat näkyvät puolestaan strategialinjauksissa varsin vähän.

– Vaikka työkykyjohtamisen taso on parantunut, on samaan aikaan huolestuttavaa, että henkilöstöön liittyvät kysymykset näkyvät pienellä painoarvolla yritysten strategiatyössä. Tulos korostaa tarvetta työkykyjohtamisen ja mm. ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn perusteellisempaan analysoimiseen ja käsittelemiseen osana strategiatyötä, Hussi sanoo.

Hyvä johtaminen näkyy euroissa

Tutkimus osoitti, että hyvällä johtamisella ja yritysten kannattavuudella on selkeä positiivinen yhteys. Hyvä johtaminen näkyi 3 prosenttiyksikköä kilpailijoita korkeampana käyttökatteena. Vastaavasti huonosti johdetuissa yrityksissä kannattavuus jäi 2–3 prosenttiyksikköä kilpailijoita heikommaksi.

– Hyvä johtaminen näkyy euroissa: hyvän ja huonon johtamisen kannattavuusero on 5–6 prosenttiyksikköä käyttökatteella mitattuna, Ossi Aura kuvailee.

– On hienoa, että työkykyjohtamisessa on päästy eteenpäin, mutta tekemistä riittää edelleen. Tarvitaan suunnitelmallista työkykyriskien hallintaa ja työkykyjohtamista, jotta voimme rakentaa parempaa työelämää, Hussi summaa.

Tutkimussarja luotaa henkilöstötuottavuutta ja johtamista

Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimus on jatkoa vuosina 2009–2016 tehdyille kuudelle vastaavalle tutkimukselle. Uutuutena aineistossa olivat yritysten strategian linjaukset ja tilinpäätöstiedot. Näin päästiin analysoimaan strategian ja johtamisen merkitys yritysten kannattavuudelle. Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 166 yritystä. Lisäksi kyselyaineistoon yhdistettiin yritysten tilinpäätösaineistot.

 

Lisätiedot:

Tomi Hussi, tutkimusjohtaja, Ilmarinen, p. 050 517 9209, tomi.hussi@ilmarinen.fi  
Ossi Aura, p. 0500 606 102, ossi.aura@gmail.com
Guy Ahonen, p. 0500 477 727, guy.ahonen@professori.fi 
Juhani Ilmarinen, p. 0400 815511, juhani.ilmarinen@jic.fi

Tutustu tarkemmin:

Tutkimuksen raportit ovat luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: www.ossiaura.com/julkaisut 

Lisää aiheesta

Artikkelit 29.11.2022

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Mietityttävätkö työpaikallasi työntekijöiden jaksaminen ja mielenterveys, varhainen tuki tai työhön paluun keinot? Entä työterveysyhteistyön toimivuus? Kun tarvitset tukea työkykyjohtamisen kehittämisessä, saat asiantuntijoiltamme käytännön neuvoja ja konkreettisia ratkaisuja yrityksesi arkeen. Päätät itse sinulle parhaiten sopivan sparrausajankohdan varaamalla ajan verkossa.

Tuemme yritystäsi työkykyjohtamisessa – Oma asiantuntija -palvelu on kaikkien yritysasiakkaidemme käytössä

Artikkelit 22.11.2022

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Onko työyhteisön työkyky vain työntekijöiden hyvinvoinnin summa, vai ihan oma ilmiönsä? Entä jos yksittäisen työntekijän etu ja työyhteisön hyvinvointi ovat ristiriidassa keskenään? Tulevaisuuden laboratoriossa pohdittiin, kenen vastuulla työyhteisön työkyky on, ja miten siitä voidaan huolehtia.

Työkaluja yhteiseen työkykyyn – miten toimia, kun työntekijän etu on vastakkain tiimin edun kanssa?

Artikkelit 17.11.2022

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa

Arkkitehti Mikko Junturalla on yli 30 vuoden kokemus alalta. Juntura on opiskellut suomalaisten gurujen ohjauksessa ja kokenut suunnittelun muutoksen työtapojen digitalisoituessa. Suunnitteluhuoneen toimitusjohtaja näkee nykypäivän arkkitehdin työn ongelmanratkaisuna, ja toivoo myös eläkevakuuttajalta ketterää palvelua.

Arkkitehdin työ on ongelmanratkaisua – siksi vakuuttamisen pitää olla helppoa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita