Tiivis työterveysyhteistyö tuo tuloksia

Tiivis työterveysyhteistyö hyödyttää monella tapaa. Mitä huomioida yhteistyön suunnittelussa? Miten tehdä työterveysyhteistyöstä mahdollisimman toimivaa? Lue Ilmarisen johtavan asiantuntijan Heidi Furun vinkit.

Teksti Annukka Lalu Julkaistu 26.8.2020 Lukuaika 4 min

Mitä on toimiva työterveysyhteistyö?

Työterveysyhteistyö on työpaikan ja työterveyshuollon suunnitelmallista toimintaa yhdessä. Olennaista on yhdessä tekeminen, tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus.

Työterveysyhteistyö pitää sisällään lakisääteiset tavoitteet: ennaltaehkäistään työhön liittyviä tapaturmia, edistetään turvallisuutta sekä tuetaan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Jokaisella työpaikalla yhteistyö ja sen sisältö muotoutuvat kuitenkin omanlaisekseen. On tärkeää määritellä tavoitteet yhdessä oman työterveyshuollon kanssa ja miettiä, miten niihin parhaiten vastataan.

Parasta ja hedelmällisintä yhteistyö on usein silloin, kun yritys haastaa työterveyshuoltoaan rakentavasti, panostaa itse yhteistyöhön ja haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä. On myös tärkeää, että yrityksen johto on aiheesta kiinnostunut ja sitoutunut yhteistyön kehittämiseen.

Miksi työterveysyhteistyötä kannattaa kehittää?

Työterveyshuolto on yritykselle iso kustannus: siihen kuluu vuosittain merkittäviä summia rahaa. Siksi on tärkeää, että rahalla tehdään asioita, jotka tuottavat parhaat tulokset.

Yhteistyötä voi tehdä vain yhdessä. Jos yrityksessä ei olla kiinnostuneita yhteistyön kehittämisestä, saa työterveyshuollosta todennäköisesti keskivertoasiakkaalle tarjottavaa keskivertopalvelua. Työterveyshuolto ei yksin voi tietää yrityksen tarpeita – vain yhdessä tehden voi saavuttaa hyviä tuloksia.

Monesti työterveysyhteistyöstä olisi saatavissa paljon enemmän irti. Iso osa yhteistyöstä on lakisääteistä toimintaa, mutta miten se toteutetaan ja mitä muuta sen lisäksi toteutetaan – vaikuttamisen varaa on paljon!

Miten yhteistyötä kannattaa suunnitella? Mistä lähteä liikkeelle ja mihin kiinnittää erityisesti huomiota?

Liikkeelle kannattaa lähteä nykytilanteen kartoittamisesta. Pohtikaa ensin oman alanne haasteita ja miettikää, koskevatko ne teidän yritystänne. Sen jälkeen on hyvä käydä läpi henkilöstön ikärakenne ja sairauspoissaolotilastot. Millaisia poissaoloja työntekijöillänne on, keskittyvätkö ne harvoille vai jakautuvatko tasaisesti? Onko ikääntyneitä työntekijöitä paljon, entä vaihtuvuutta? Entä onko olemassa sovittuja käytäntöjä esimerkiksi puheeksiottoon, jos ilmenee huolia työntekijän työkyvyssä ja jaksamisessa?

Tämä kaikki kannattaa tehdä yhdessä työterveyshuollon kanssa ja käyttää siihen aikaa. Yleensä tärkeimmät kehittämiskohteet löytyvät alkukartoituksen yhteydessä kuin itsestään.

Millainen on hyvä suunnitelma työterveysyhteistyöstä?

Työterveysyhteistyön lähtökohta on hyvä, sillä yhteistyöstä tehdään aina kirjallinen toimintasuunnitelma. Tätä vaatii jo laki sekä Kela. Suunnitelma on usein määrämuotoinen lomake. Jotta suunnitelma palvelisi yhteistyötä, sen pitäisi olla käytännönläheinen ja konkreettinen.

Suunnitelmassa kannattaa kuvata työpaikkanne tärkeimmät haasteet sekä se, miten ne on havaittu ja mitattu. Listatkaa esimerkiksi kolme tärkeintä haastetta. Kuvatkaa sen jälkeen, mitä aiotte haasteille tehdä ja missä aikataulussa: listatkaa konkreettiset toimenpiteet. Kertokaa myös, miten ja milloin seuraatte, ovatko tavoitteet toteutuneet.

"Monesti työterveysyhteistyöstä olisi saatavissa paljon enemmän irti. Iso osa yhteistyöstä on lakisääteistä toimintaa, mutta miten se toteutetaan ja mitä muuta sen lisäksi toteutetaan – vaikuttamisen varaa on paljon."
 
- Heidi Furu, Ilmarinen 

Millaiset mittarit yhteistyölle kannattaa asettaa?

Sitä saat mitä mittaat. Tämä pitää paikkansa myös työterveysyhteistyössä. Siksi kannattaa mitata sitä, mitä haluaa tulokseksi. Jos mittariksi asetetaan esimerkiksi työterveysneuvottelujen määrä, kasvaa määrä varmasti. Jos alkuperäinen tavoite kuitenkin oli onnistuneet paluut sairauslomalta, on niiden määrä parempi mittari.

Joillekin asioille on helppo asetta numeerisia mittareita, kuten esimerkiksi tapaturmat, ammattitaudit ja sairauspoissaolot. Tavoite voi olla myös esimerkiksi se, että työpaikkakäynnillä todettu puute, kuten suojainten käyttö työmaalla, on korjattu.

Usein tavoitteet kannattaa pilkkoa pienemmiksi. Esimerkiksi työkykyriskin hallintaan liittyvä tavoite voisi olla varhaisen tuen mallin rakentaminen ja seuraavan vuoden tavoitteena varhaisen tuen mallin saaminen käytäntöön.

Paitsi konkreettisia, mittareiden ja tavoitteiden on oltava lisäksi realistisia.

Miten seurata ja arvioida yhteistä tekemistä?

On tärkeää pohtia asiaa jo suunnitteluvaiheessa ja sopia, miten tavoitteiden toteutumista tarkastellaan yhdessä. Muuten on vaarana, että tehdään suunnitelma ja palataan siihen kauden lopussa. Tärkeintä on, että ylipäätään seuraatte ja arvioitte yhteistyötä jollakin tavalla – tästä ei kannata tehdä liian monimutkaista.

Vähintään kerran vuodessa kannattaa katsoa, miten yhteistyö on palvellut: mikä on mennyt hyvin ja mitä voisi tehdä toisin. Toimintaa ja suuntaa on myös uskallettava tarvittaessa muuttaa.

Jos tuntuu siltä, että työterveysyhteistyö ei toimi niin hyvin kuin pitäisi, kannustan haastamaan nykyistä toimijaa. Pohtikaa yhdessä, miten saisitte kehitettyä yhteistyötä paremmaksi. Tämä on parempi vaihtoehto kuin työterveyshuoltokumppanin kilpailuttaminen ja vaihtaminen tiuhaan. Usein nykyisestä työterveyshuollosta saa paljon enemmän irti, jos vaan lähtee itse aktiivisesti yhteiseen tekemiseen mukaan. Jatkuvuus on tärkeää – pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ovat usein hedelmällisimpiä.

Muistilista: Viisi vinkkiä tiiviiseen työterveysyhteistyöhön

  1. Ole kiinnostunut työterveyshuollosta. Yhteistyötä voi tehdä vain yhdessä.
  2. Käytä nykytilanteen ja tarpeiden kartoittamiseen riittävästi aikaa.
  3. Määritä huolella muutama realistinen tavoite.
  4. Sitä saat, mitä mittaat. Valitse siis mittarit huolella.
  5. Uskalla muuttaa suunnitelmaa, jos tarpeen. 

Muut aihepiirit