Muuttuva työelämä

Hallitse kuormitusta ja tue työssä jaksamista työpaikalla

Kuormitusta on työssä aina, mutta missä menee sopivan ja haitallisen kuormituksen raja? Entä mitä ovat voimavaratekijät ja miten ne auttavat jaksamaan työssä? Milloin työn muokkaus tai korvaava työ on vaihtoehto?

Työhön liittyy aina sekä voimavara- että kuormitustekijöitä. Kaikkia kuormitustekijöitä ei voi eikä ole tarpeen poistaa, vaan pyrkimyksenä on sopiva kuormitus.

Lue tarkemmin, mitä työn kuormitus- ja voimavaratekijät ovat ja miten työssä jaksamista voi tukea työpaikalla. Kysymyksiin vastaa Ilmarisen johtava asiantuntija, FT Johanna Koroma.

Mitä ovat työn kuormitus- ja voimavaratekijät?

Työn kuormitus- ja voimavaratekijät ovat työhön liittyviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja organisatorisia tekijöitä. Kuormitustekijöillä tarkoitetaan sellaisia työhön sisältyviä tekijöitä, jotka edellyttävät työntekijältä henkisiä ja fyysisiä ponnisteluja. Kuormitusta on työssä aina. Se voi olla joko sopivaa tai haitallista – lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi runsaat asiakaskontaktit, vuorotyö, raskaiden taakkojen nostaminen tai siirtäminen tai työn keskeytykset.

Viime vuosikymmeninä on alettu aktiivisesti tunnistaa ja tutkia myös työn voimavaratekijöitä. Alankomaiden tutkijayhteisöstä lähtöisin oleva ja laajalle levinnyt työn vaatimusten ja voimavarojen malli on muodostunut tässä keskeiseksi. Voimavaroilla tarkoitetaan työn sellaisia piirteitä, jotka auttavat saavuttamaan tavoitteita ja edistävät työntekijöitten kehittymistä työssään. Tavallisia työn voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi työn selkeät tavoitteet ja tehtävät, vaikuttamismahdollisuudet, tehtävien vaihtelevuus, työssä saatu sosiaalinen tuki ja kannustava palaute.

Jos työssä on riittävästi voimavaratekijöitä, ne vähentävät työn kuormitustekijöiden vaikutusta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työstä ei voi vähentää tai poistaa vaativia asiakastilanteita, työyhteisön tuki vähentää kuormittumista ja sen kielteisiä seurauksia. Jos voimavaratekijöitä on työssä runsaasti, työt sujuvat hyvin ja työntekijät ovat motivoituneita sekä kokevat ns. työn imua.

Voiko sama tekijä työssä olla sekä voimavara- että kuormitustekijä?

Työssä voi olla tekijöitä, jotka ovat sekä kuormitus- että voimavaratekijöitä. Niillä on erilainen vaikutus eri tilanteissa tai määrissä, ja ne voivat vaikuttaa eri tavoin työntekijöihin. Esimerkiksi tunnollisuus voi olla sekä voimavara- että kuormitustekijä. Se on yleensä myönteinen asia, mutta liiallisena se voi aiheuttaa ylikuormitusta.

Se, miten kuormittavana työntekijä kokee jonkun asian, voi liittyä hänen osaamiseensa. Esimerkiksi englannin kielen puhuminen työssä voi olla hyvin kuormittavaa, jos henkilö kokee osaamisensa riittämättömäksi. Vastaavasti se voi olla innostavaa henkilölle, jolla on tarvittava osaaminen ja halua kehittää omaa osaamistaan. 

Työhön liittyy aina sekä voimavara- että kuormitustekijöitä. Kaikkia kuormitustekijöitä ei voi eikä ole tarpeen poistaa, vaan pyrkimyksenä on sopiva kuormitus.

Mistä muodostuu työssä jaksaminen?

Työntekijän työssä jaksaminen muodostuu työhön liittyvistä tekijöistä. Näitä ovat muun muassa työn voimavara- ja kuormitustekijöiden sopiva tasapaino ja mielekkääksi koettu työ. Toisaalta jaksamiseen vaikuttavat työntekijän osaaminen ja työkyky. Työkykyä voidaan kuvata ihmisen omien voimavarojen (mm. terveys ja toimintakyky) ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Miten jaksamista voi tukea työpaikalla?

Jaksamista kannattaa tukea työtä ja työolosuhteita kehittämällä sekä ottamalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puheeksi työntekijän työkykyä uhkaavat tekijät

Työn haitallista kuormitusta voi työpaikalla ennaltaehkäistä tunnistamalla ja vähentämällä kuormitustekijöitä. Työterveydestä saa tukea tähän. 

Työn voimavaratekijöitä voi lisätä työssä. Hyviä keinoja voimavarojen lisäämiseen ovat esimerkiksi työn tavoitteiden ja työntekijöitten roolien selkeyttäminen sekä työntekijöitten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Keskeistä on, että työpaikalla suunnitellaan järjestelmällisesti työtä sekä työkyvyn tukitoimia ja toimitaan suunnitellun mukaisesti. Työnantajan ja esihenkilön vastuulla on huolehtia riittävistä resursseista. Suunnittelu, organisointi ja työmenetelmien kehittäminen kannattaa tehdä yhteistyössä työntekijöitten kanssa. Työpaikalla on myös tärkeää tukea ja kannustaa työntekijöitä osaamisen kehittämiseen. On tärkeää, että jokainen työntekijä huolehtii myös itse omista voimavaroistaan ja palautumisestaan.

Milloin työn muokkaus ja korvaava eli kevennetty työ tukee työssä jaksamista?

Jos työntekijän työkyky heikkenee, työn muokkaus tai esimerkiksi korvaava työ tukevat työssä pysymistä ja työhön paluuta. Työn muokkaus tarkoittaa työpaikalla tehtäviä toimia, joilla työ saadaan vastaamaan työntekijän työ- ja toimintakykyä. Usein kyseessä on tilapäinen muokkaaminen. Muokkaaminen on tutkimustenkin mukaan yksi tärkeimmistä toimista, joilla tuetaan sitä, että työntekijä pystyy jatkamaan työssään tai palaamaan siihen pitkältä sairauspoissaololta. Se on järkevää esimerkiksi silloin, kun työntekijä on palaamassa töihin toipilaana eikä ole vielä varmaa, miten hän selviytyy työssään.

Korvaava työ puolestaan tarkoittaa sitä, että työntekijä tekee hänelle sopivaa (kevennettyä) työtä määräaikaisesti sairauspoissaolon sijaan. Tällaista korvaavaa työtä on mahdollista järjestää silloin, kun työehtosopimuksessa on siitä sovittu, ja työnantaja on yhdessä työterveyshuollon kanssa sopinut yritykseen korvaavan työn mallin. Korvaavan työn tekeminen perustuu yhteiseen sopimukseen ja lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Ennen korvaavan työn aloittamista työntekijän tulee varata itselleen keskusteluaika työterveyslääkärille. Esihenkilön tehtävänä on huolehtia, että korvaava työ on sopivaa, tarkoituksenmukaista ja vastaa mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaalia työtä. Parhaimmillaan korvaava työ voi olla kuntouttavaa.

Lue lisää ja poimi vinkit TyökykyAreenasta

  • Löydät tutkittua tietoa, uusia ideoita ja arjen työkaluja työkykyriskien hallintaan TyökykyAreenasta. Lue lisää ja tutustu: ilmarinen.fi/tyokykyareena 

 

Lähde: Mäkikangas, A., Mauno, S. & Felt, T. 2017. Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Lisää aiheesta

Muuttuva työelämä 28.12.2021

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?

Sairauspoissaoloja ei toivo kukaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä. Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto? Entä mitä työpaikalla kannattaa tehdä, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?

Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita