Pandemia myllersi sijoitusmarkkinat – nämä ilmiöt haastavat yrityksiä juuri nyt

Koronapandemia on aiheuttanut merkittäviä muutoksia osakemarkkinoilla. Inflaatio, rahtikustannukset, ihmisten kulutuskäyttäytyminen, huono työvoiman saatavuus ja koronnostot haastavat globaalia taloutta, ja suurvaltojen väliset kiistat hiertävät maailmanpoliittista tilannetta. Yrityksiltä vaaditaan nyt kykyä luovia maailmanlaajuisesti hankalassa tilanteessa.

Miten korona on vaikuttanut yritysten tuloksentekokykyyn, Ilmarisen osakejohtaja Annika Ekman?

Muutokset kysynnässä ovat olleet valtavia: tuotannon rattaat eivät yksinkertaisesti pysy perässä. Ensin kaikki laitettiin nopeasti kiinni ja sitten avattiin. Kriisin keskellä moni yhtiö selitti toimitusvaikeuksiaan puolijohteiden huonolla saatavuudella. Taustalla on digitaalisten ratkaisujen kysyntä. Tarvittiin aiempaa enemmän esimerkiksi tietokoneita, kuulokkeita ja älykkäitä kodinkoneita. Kun ei voinut matkustaa, kulutettiin kotona. Tämä näkyi myös päivittäistavarapuolella ja kaikenlaisissa kodin kunnostamiseen liittyvissä tuotteissa. Niillä oli hurja veto pandemian aikana.

Pandemia antoi verkkokaupalle ikään kuin valtavan lisäbuustin. Kotiin jääneet ihmiset alkoivat yhtä aikaa tilata tavaroita verkosta. Maailman logistinen järjestys meni sekaisin. Kuljettaminen lentokoneissa, laivoissa ja rekoissa kallistui selvästi. Logistiikan kustannuspaine vaikutti moniin yrityksiin. Laivoja jonotti tukkeutuneisiin satamiin. Tämä on iskenyt joidenkin yritysten tuloksiin rajusti. Osa yrityksistä myös hyötyi: logistisia ratkaisuja tarjoavien yritysten tuloskunto on ollut hyvä.

Mitkä ilmiöt vaikuttavat juuri nyt osakemarkkinoilla?

Meillä on toisaalta reaalimaailmassa näkyviä ilmiöitä, kuten pandemia, logististen kustannusten nousu ja yleinen inflaatio. Myös tuotannon pullonkaulat rajoittavat yritysten tuloksentekokykyä. Sillä, paljonko tavaran tuottaminen maksaa, on vaikutuksia yritysten tuloksiin ja sitä kautta myös arvostuksiin. Riippuu paljon toimialasta ja yrityksen kilpailuasemasta, pystyykö se siirtämään kohonneita toimintakustannuksiaan omiin myyntihintoihinsa. On selvää, että osalla katteet heikkenevät.

Kaikista keskeisin asia tällä hetkellä on muuttunut rahapolitiikan suunta. Yhdysvalloissa korkoja nostetaan ja Euroopan keskuspankki väläyttelee samansuuntaisia aikeita. Nouseva korkotaso nostaa sijoittajien tuottovaadetta, mikä painaa yleistä arvostustasoa. Riski on suurin kasvuyhtiöissä. Niiden kurssit ovatkin tippuneet rajusti alkuvuonna.

Pandemiatilanteen kehitystä seurataan sijoitusmarkkinoilla edelleen tarkkaan. Kysymykset liittyvät siihen, miten ihmiset lähtevät liikkeelle, ja tuleeko uusia variantteja, jotka vaikuttavat työvoiman saatavuuteen ja kulutuskäyttäytymiseen. Työvoimapula ja palkkainflaatio siis liittyvät kaikki myös koronaan.

Ilmarisen osakejohtaja Annika Ekman.

Miten inflaatio näkyy markkinoilla?

Pandemian kolmannessa vaiheessa raaka-aineiden hintainflaatio on tullut läpi. Taustalla on monta syytä, joista yksi on raaka-aineiden kysynnän muutokset. Kaivosyhtiöt ovat pitkään investoineet niukasti. Kun elvytysraha lähti liikkeelle, kaivannaisteollisuuden tarjoamia raaka-aineita ei ollut riittävästi tarjolla. Kaivostoiminnan investoinnit ovat luonteeltaan jopa kymmenien vuosien mittaisia hankkeita, eli tuotannon volyymiä ei noin vain pysty muuttamaan. Niukkuus löi itsensä läpi tuotantoa tekevien yritysten kulurakenteeseen.

Yhdysvalloista on kantautunut viestiä, että tarvittavan työvoiman huono saatavuus ja palkkainflaatio rasittavat yrityksiä ja painavat osalla marginaaleja. Ihmisiä on ollut niin paljon sairaana, että esimerkiksi kivijalkaliikkeisiin ei ole riittänyt myyjiä eikä verkkokauppoihin pakkaajia. Tämän myötä moni ammattilainen on voinut hinnoitella oman työnsä korkealle. Palkkainflaatio on ollut yksi tuloskauden keskeisimpiä teemoja.

Mitkä ovat suurimmat riskit markkinoilla?

Isoin tulevaisuuden riski liittyy korkopolitiikkaan. Yhdysvaltain keskuspankki on viestinyt, että koronnostoja tulee useampia. Markkina on diskontannut niitä jo useamman tälle vuodelle.

Useat ilmiöt vaikuttavat nyt yritysten matemaattiseen arvonmääritykseen, mutta keskeisin niistä on nouseva tuottovaade rahapolitiikan sanelemana.

Myös geopoliittinen tilanne on hermostuttava. Ukrainan tilanne on kehittynyt huolestuttavasti, ja Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen sananvaihto on voimakasta. Helmikuun alussa näytti siltä, että yleinen huolestuneisuus näkyi Helsinginkin pörssissä sijoittajien liikkeissä. Toivomme kaikki, että järki ja diplomatia voittavat.

Kurittaako inflaatio kaikkia yrityksiä samalla tavalla?

Ei kurita. Pikemminkin yritysten keinot selvitä tilanteesta ovat hyvin erilaisia. Kuluttajat ovat hintatietoisia esimerkiksi elintarvikkeiden kaltaisissa välttämättömyyshyödykkeissä. Hintapaineita rajoittaa se, että löytyy joku toinen yritys, joka on valmis myymään halvemmalla. Toinen ääriesimerkki on luksustuotteet. Niiden saatavuutta rajoitetaan usein tarkoituksella, ja yrityksen brändillä on paljon voimaa. Tällaisille firmoille inflaatio voi olla mahdollisuus korottaa hintoja enemmän kuin normaalisti.

Suomessa on laaja konepajateollisuus, joka tekee paljon kokoonpanoa. Komponentteja tilataan paljon eri puolilta maailmaa. Se, ovatko kulupaineet ja inflaatio uhka vai mahdollisuus, riippuu paljon kunkin yrityksen hinnoitteluvoimasta ja suhteesta asiakkaisiin. Jo tähän mennessä voi sanoa, että valmistava teollisuus, jolle raaka-aineet ja komponentit ovat merkittävä kuluerä, on tuottanut paljon pettymyksiä.

Miten ilmastonmuutoksen torjuminen näkyy osakesijoituksissa juuri nyt?

Lokakuussa julkaisemamme sijoitusten ilmastotiekartta (pdf) vaikuttaa sijoituksiimme jo nyt, vaikka tavoitteenamme onkin hiilineutraalius vasta vuonna 2035. Myimme muutamia sijoituksia, joissa oli liikaa hiilialtistumaa. Käymme myös aktiivista dialogia niiden yhtiöiden kanssa, joissa olemme havainneet suurimpia ongelmia hiiliriskeissä.

Työstämme myös vertailuindeksivalintoja. Edistämme sitä, että käyttämissämme ulkopuolisen palveluntarjoajan indekseissä huomioitaisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Lisätietoja

• Vastuullisuus sijoitustoiminnassa
• Riskienhallinta ja vakavaraisuus eläkevarojen sijoittamisessa