Blogit

Epäsosiaalinen omistaja - Ennakkoäänestys yhtiökokouksiin

Koronavirusepidemian laajeneminen pandemiaksi on yllättänyt myös sijoitusmarkkinat ja talouden toimijat monella tavalla. Poikkeuksellinen tilanne pakottaa tarkastelemaan myös yhtiökokoussesongin käytäntöjä uudelleen.

Suomen hallitus suositteli viime viikolla, että yli 10 hengen tilaisuudet peruttaisiin. Sitä ennen ehdin jo osallistua Wärtsilän yhtiökokoukseen, jossa 1 900 osakasta oli pakattu tiiviisti yhteen saliin. Sittemmin muun muassa Metso, Fortum, Valmet, Finnair, Caverion, Stockmann ja Cargotec ovat ilmoittaneet yhtiökokouksen perumisesta.

Yhtiökokous on perinteisesti kerran vuodessa tapahtuva lainsäädännön vaatima toimitus. Se on osakkeenomistajalle mahdollisuus saada yhtiötä koskevaa tärkeää tietoa sekä päästä kysymään ja keskustelemaan yhtiön kanssa tärkeistä teemoista. Kokouksissa kuullaan yhtiöiden toiminnan suurista linjoista ja tehdään päätöksiä esimerkiksi osingonjaon, hallitusvalintojen ja palkkioiden osalta.

Yhtiökokouksen päätöksillä voi olla vaikutuksia koko Suomen talouteen tai siihen, miten yritykset toimivat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siksi koronaviruksen kaltaisessa poikkeustilanteessa olisi tärkeää, että yhtiökokouksia ennen järjestettäisiin mahdollisuus äänestää sähköisesti ennakkoon. Saisimme pakolliset päätökset tehtyä sekä hallituksen ja osakkeenomistajien esitykset kuultua.

Ennakkoäänestys mahdollistaa vaikuttamisen

Ennakkoäänestys tarjoaa mahdollisuuden käyttää omistajavaltaa ja -oikeuksia, vaikka osakas jättäisi syystä tai toisesta tulematta paikalle. Ennakkoäänestys auttaa omistajia vaikuttamaan vastuullisesti omistamiensa yhtiöiden kokouksissa, oli kokoukseen osallistumisen este mikä tahansa. Samalla toki säästyy kustannuksia ja vähennetään matkustamisesta syntyviä ympäristöhaittoja.

Koronapandemian jälkeenkin ennakkoäänestys on hyvä tapa: se ei estä osallistumista, mutta äänestäminen ei jää väliin esimerkiksi sairastumisen tai myöhästymisen takia. Ennakkoäänestämisellä huolehditaan äänien osallistumisesta kaikissa tilanteissa, oli osakas fyysisesti läsnä tai ei.

Ilmarinen ei halua olla kasvoton omistaja: osallistuimme viime vuonna yli sataan suomalaisen listatun yhtiön yhtiökokoukseen. Sähköinen ennakkoäänestys palvelisi kaltaisemme ison instituutiosijoittajan lisäksi myös kymmeniä tuhansia piensijoittajia: se olisi paitsi mainio keino olla hetkellisesti epäsosiaalinen oli kyseessä sitten pakko tai vapaaehtoisuus, mutta silti huolehtia osakkeenomistajien velvollisuuksista ja oikeuksista.

Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
@AnnaHyrske

  • Anna-Liisa Thörnsten 25.3.2020 klo 14.13
    Aivan loistava ehdotus muitakin, tulevia yhtiökokouksia ajatellen!
    Vastaa kommenttiin
  • Jussi Kekkonen 27.3.2020 klo 19.51
    Muitakin vaihtoehtoja on: https://www.miltton.fi/fi/miltton-contactless-kokoukset-etana/
    Vastaa kommenttiin
  • Kaarlo Kunnari 28.3.2020 klo 16.12
    Kannatan asiaa.
    Vastaa kommenttiin
  • lehtiö 2.4.2020 klo 11.06
    Terveisiä Annalle ja vointia tänä vaikeana aikana. Sanoo ja toivoo se vanha kiusaaja
    Vastaa kommenttiin
  • J.V. 3.4.2020 klo 06.44
    Ruotsalaiset ovat Suomea edellä https://www.piksu.net/artikkeli/näin-naapurissa
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.10.2022

Haluavatko eläkeläiset tehdä eläkkeellä töitä vai eivät?

Taannoisten tutkimustulostemme mukaan yli kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Virallisissa tilastoissa eläkeläisten työnteko näyttäytyy kuitenkin vähäisenä, ja esimerkiksi eläkeläisten piilotyöttömyys on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Mikä on totuus – ovatko eläkeläiset valmiita töihin vai eivät?

Haluavatko eläkeläiset tehdä eläkkeellä töitä vai eivät?

Blogit 23.9.2022

Riittävän hyvän pitäisi riittää – miksi yrityksissä näin ei ole?

Yritysten työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyön toimintamallit ovat keskimäärin ihan kelvollisesti, jopa erinomaisesti dokumentoituja. Silti niiden hiomiseen vielä paremmiksi käytetään hurjasti aikaa. Ei uskota niiden olevan jo riittävän hyviä. Uusia toimintaohjeita ja prosesseja ei tarvittaisi niin paljon, jos olemassa olevat mallit olisivat oikeasti arjessa käytössä.

Riittävän hyvän pitäisi riittää – miksi yrityksissä näin ei ole?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita