Blogit

Kuka lohduttaisi Nyytiä?– Korona-ajan esimiehet ovat hajoamassa!

Tove Janssonin muumiaiheisen kirjan otsikko ”Kuka lohduttaisi Nyytiä?” on kysymys, jota olen pohtinut esimiesten kohdalla. Kohtaamisissa korona-aikana eri alojen esimiesten kanssa nousee heidän oma jaksamisensa tai pikemmin jaksamattomuutensa esiin lähes aina. Nyt on hyvä aika vetää yhteen vuonna 2020 kuulemiani asioita, etenkin kun korona-arki tuntuu jatkuvan vielä hyvän tovin.

Vaikka hyvä esimiestyö ei varsinaisesti ole muuttunut paljonkaan koronan myötä, on työntekijöiden sekä esimiesten oma epävarmuus ja huoli tilanteesta lisännyt johtamiskuormaa todella paljon. Oli kyse sitten läsnätyön tai etätyön johtamisesta korona-aikana, on vaatinut paljon voimia pohtia, miten tästä selvitään, miten voin tukea ja välittää tai miten edes tiedän, kuinka työntekijäni voivat. Muutama päivä sitten yksi esimies totesi hiljaisella äänellä, että sekä hän, että hänen kollegansa ovat täysin hajoamispisteessä.

Keväällä etätyöhön siirtyneiden työntekijöiden esimiehet kertoivat, että alkuhämmennyksessä harjoiteltiin yhdessä uutta arkea. Jaksettiin ihmetellä tietotekniikan mahdollisuuksia ja vetää viikoittaisia yhteisiä jumppahetkiä tai virtuaalikahveja. Hymy irtosi helposti, kun saatiin kamerayhteys pelaamaan.

Nyt työntekijät ovat kyllästyneet ja pyynnöistä huolimatta kamerat pysyvät kiinni tai mielenosoituksellisesti kuvaavat vain otsaa. Koronaa ja poikkeustilannetta tunnutaan käyttävän selityksenä moneen ja jopa tekosyynä useaan. Esimies joutuu sokkona arvailemaan, miten työntekijät jaksavat, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä ja miten kannattaisi edetä.

Hymyt ovat hyytyneet

Yksi esimies totesi, että etänä työskentelevien hymyjen määrät pystyy laskemaan helposti, niin harvinaisiksi ne kohtaamisissa ovat tulleet. Harva työntekijä huolehtii työyhteisönsä viihtyvyydestä. Vielä harvempi tuntuu jakavan vastuuta yhteisöllisyydestä esimiehen kanssa. Ja mitä edes tarkoittaa yhteisöllisyys, jos ollaan fyysisesti ja yhä enemmän myös henkisesti kaukana toisistamme. Tuleeko yhteisöllisyydestä huolehtia myös silloin, kun esimerkiksi on pitkäaikaisia lomautuksia ja miten esimies saa ajankaan riittämään tilanteen vaatimaan tiiviiseen yhteydenpitoon.

Läsnätöiden esimiehet kertovat samaa. Työkuorma on kova ja alkaa motivointikeinot loppua niin hoiva-alalla kuin kuljetus- ja kaupanaloillakin. Hymyjen hyytymisistä on puhuttu täälläkin. Ja tätä kivirekeä on vedetty jo pitkään ja vielä pitäisi jaksaa.

Mistä esimies saa apua? Kuka välittää esimiehestä? Ketä edes kiinnostaa, sillä tämä iso ryhmä on sivuutettu koronakeskusteluissa suvereenisti. Ehkä näen ongelman siellä, missä sitä ei edellä mainitun suuressa mittakaavassa olekaan. Mutta entä, jos esimiehet ovatkin joukkona hajoamassa?

Ehdotuksia esimiesten taakan keventämiseen

Ja kun olen pohtimasta päästyäni pohtinut, niin rohkenen ehdottaa seuraavia: Olisiko apua, jos työnohjausta ja keskusteluapua saataisiin lisättyä? Auttaisiko, että yritysten ylin johto pystyisi madaltamaan esimiehiltä vaadittua vaatimustasoa? Voisiko esimiestyötä jakaa useammalle? Ja voisivatko yritykset ottaa korostetusti vertaistuen käyttöön niin, että jokaisella olisi mahdollisuus jutella säännöllisesti kollegoiden kesken. Entä pystyisikö kaikille esimiehille nimetä esimiestukihenkilön, jolloin jokainen saisi sparrausta ja jokainen sparraisi jotain toista?

Koronan kanssa emme ole samassa veneessä, mutta jaksamiseen liittyvät ongelmat tuntuvat olevan yhteneväisiä. Monet ovat keskustelun jälkeen huokaisseet, että keskustelu on auttanut ja taas jaksaa muutaman hetken eteenpäin. Eikä kukaan ymmärrä toista esimiestä niin hyvin kuin toinen esimies!

Katja Atsar
Johtava valmentaja
Ilmarinen
@kmatsar

Lue lisää

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 16.4.2021

ESG ohjenuorana vastuullisessa ETF-sijoittamisessa

Mitä vastuullisuus tarkoittaa meille, Suomen suurimmalle työeläkevakuutusyhtiölle? Koska hallinnoimme noin 53 miljardin euron sijoitusvarallisuutta, on erityisen tärkeää, että vastuullisuus kulkee punaisena lankana kaikessa sijoitustoiminnassamme ja kaikissa omaisuusluokissa. Viime vuosina olemme tehneet vastuullisuuden osalta merkittäviä muutoksia etenkin pörssilistatuissa passiivisissa osakeindeksirahastosijoituksissa (ETF – Exchange Traded Fund).

ESG ohjenuorana vastuullisessa ETF-sijoittamisessa

Blogit 8.4.2021

Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua

Nuoren siirtyminen koulutuksesta työelämään on merkittävä prosessi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Yhtäältä se merkitsee suurta muutosta yksittäisen ihmisen elämässä, toisaalta nuoret työelämän osaajat ovat yhteiskunnalle kultaakin kalliimpia ja heihin kohdistuu odotuksia tulevaisuuden hyvinvoinnin säilyttäjinä. Kiinnittyminen työelämään on harvemmin mutkatonta. Työuran alun lyhyet työsuhteet, uuden työyhteisön toimintatavat ja epäilys oman osaamisen riittävyydestä voivat luoda epävarmuutta ja jaksamisen ongelmia vastavalmistuneelle nuorelle. Työelämään kiinnittymisen ongelmat vaikuttavat nuorten työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen, mikä on näkynyt nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna viime vuosina.

Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua
Lisää ajankohtaisia artikkeleita