Blogit

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Suomen väestö ikääntyy ja ikärakenteen kehityksen ennustetaan jatkuvan huonona lähivuosikymmenet. Yli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on tällä hetkellä jo noin neljännes. Historiallisesti matalan syntyvyyden myötä osuuden odotetaan kasvavan 32 prosenttiin vuoteen 2065 mennessä. Samalla 15–64-vuotiaiden osuus alenee 62 prosentista 56 prosenttiin. Näiden kahden ikäryhmän suhde, eli niin sanottu vanhushuoltosuhde heikkenee merkittävästi. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua jokaista työikäistä kohti on yli puolet nykyistä enemmän eläkeikäisiä, eli juuri kun tämän päivän lapset ovat parhaassa työiässä. Vanhushuoltosuhde ei ota kantaa työllisyysasteeseen, opiskelijoiden tai nuorten työkyvyttömien osuuteen väestöstä.

Mitä käy eläkerahastojen tuotoille nollakorkoympäristössä?

Suomessa on osittain rahastoiva eläkejärjestelmä, joka auttaa edellä kuvatun sukupolvien välisen tasa-arvo-ongelman ratkaisussa - nimensä mukaisesti osittain. Eläkejärjestelmän sijoitusvarat ovat kasvaneet jo 225 miljardiin euroon. Eläkevarat kasvoivat, vaikka eläkkeitä maksettiin vuonna 2020 lähes kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin maksuina kerättiin. Summaa kasvattivat koronavuonna sovitut tilapäiset maksunalennukset.

Kun eläkevarat ovat hyvien toteutuneiden sijoitustuottojen myötä kasvaneet, on eläkevarojen odotettu tuotto samaan aikaan kuitenkin laskenut alenevan korkotason takia. Saksan valtion 10 vuoden korko on laskenut vuosituhannen vaihteen 5-6 prosentin tasoilta negatiiviseksi nollasta -1 prosentin tasoihin. Riskitön korko on taustalla kaiken omaisuuden hinnoittelussa. Käytännössä jokaisen omaisuuserän arvo määritetään diskonttaamalla* tulevat kassavirrat diskonttokorolla, joka on riskitön korko lisättynä riskipreemiolla**. Ellei riskipreemioiden odotetussa tasossa ole tapahtunut muutoksia, kaikkien sijoituskohteiden odotettu pitkän aikavälin tuotto on merkittävästi alempi kuin vuosituhannen alussa. Eläkejärjestelmässä jokainen prosenttiyksikön muutos sijoitustuotossa vastaa karkeasti kolmea prosenttiyksikköä tarvittavassa eläkevakuutusmaksun tasossa, jotta luvatut eläkkeet kyetään maksamaan nykyisellä rahastointimekaniikalla.

Korkojen lasku nostaa eläkelupausten arvoa

Toinen tapa tarkastella laskeneiden korkojen merkitystä eläkejärjestelmälle on katsoa, mitä korkotason laskiessa on tapahtunut kertyneiden eläkelupausten nykyarvolle suhteessa kerättyjen varojen arvoon. Tilastokeskuksen mukaan kertyneiden eläkelupausten arvo kahden prosentin diskonttokorolla vuonna 2018 oli 800 miljardia euroa (tuoreempia tietoja ei asiasta ollut saatavilla). Jos tämän eläkevastuun olisi diskontannut vuoden 2020 lopun markkinakorkoja, päädytään noin 1 100 miljardiin euroon. Toistaiseksi kerätyt 225 miljardia alkavat näyttää pikkurahoilta tässä tarkastelussa.

Sijoitustuottojen nousu vähentää tulevien sukupolvien maksutaakkaa

Eläkelupauksen nykyarvo kertoo, paljonko eläkejärjestelmässä pitää kerätä rahoja, jotta eläkelupaukset kyetään kattamaan, mikäli säästöille saa diskonttokoron suuruisen tuoton. Tilastokeskuksen lukujen perusteella yhden prosenttiyksikön diskonttokorkomuutoksen vaikutus vastuiden arvoon on 100 miljardin euron suuruusluokkaa. Näin paljon tulevien sukupolvien maksutaakkaa saataisiin siis vähennettyä, jos eläkevarojen odotettuja tuottoja kyettäisiin nostamaan yhdellä prosenttiyksiköllä.

Yksityisten alojen (TyEL) eläkejärjestelmässä eläkevarojen sijoittamista säännellään eläkevakuutusyhtiöiden vastuuvelkaan*** ja vakavaraisuuteen liittyvillä säännöillä. TyEL-yhtiöiden sijoitusallokaatioissa osakesijoitusten ja osaketyyppisten sijoitusten osuus on karkeasti puolet (lasken mukaan riskilliset korkosijoitukset ja osan hedge fund -sijoituksista). Pitkällä sijoitushorisontilla toimivien sijoittajien salkuissa osakepaino on perinteisesti selvästi suurempi. Esimerkiksi Norjan valtion eläkerahasto (”Norjan öljyrahasto”) sijoittaa yli 70 prosenttia varoistaan osakkeisiin. Mikäli työeläkeyhtiöiden osakepainoa kyettäisiin kasvattamaan esim. 10-20 prosenttiyksiköllä, tämä vastaisi (oletetusta osakeriskipreemiosta riippuen) noin 0,5-1,0 prosentin parannusta odotettuun sijoitustuottoon.

Eläkejärjestelmässä sijoitusten odotettua tuottoa voitaisiin parantaa lisäämällä sijoitustuottojen vaihtelua puskuroivia joustoja esimerkiksi siihen, miten eläkeyhtiöiden vastuuvelka lasketaan vakavaraisuuslaskennassa tai millaisia vakavaraisuusvaateita yhtiöiltä edellytetään. Erityisen tärkeää olisi mahdollistaa eläkeyhtiöiden riskinottokyky osakemarkkinaromahduksissa, kuten tapahtui keväällä 2020. Työeläkealalla onkin selvitetty vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vahvistaa eläkelaitosten riskinkantokykyä ja parantaa odotettuja sijoitustuottoja. Tälle selvitystyölle on syytä toivoa menestystä. Kyse on hyvinkin 100 miljardin euron kysymyksestä.

Keskeinen tekijä niin työeläkejärjestelmän kuin hyvinvointivaltionkin kestävyyden kannalta on kuitenkin edelleen työllisyyden ja palkkasumman kehitys. Toivotan siis samalla voimia ja viisautta Suomen talouspolitiikan suurista linjoista päättäville.

Matias Klemelä
Talous- ja riskienhallintajohtaja
Ilmarinen
@matiasklemela

Kirjoitusta on päivitetty 29.4. klo 13 Tilastokeskuksen tuoreemmilla, vuoden 2018 luvuilla.

* Diskonttaus tarkoittaa tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemista.
** Riskipreemio tarkoittaa sijoituksien tuotto-odotusta verrattuna riskittömiin sijoituksiin.
*** Vastuuvelka on työeläkeyhtiöillä tilinpäätökseen kirjattu arvio tulevaisuudessa aiheutuvista eläkemenoista siltä osin kuin ne on rahastoitu.

  • Markku Korhonen 28.4.2021 klo 19.28
    Kun eläkeläisten ostovoima on 2013 tasolla niin miksi puhutaan 2065 eläkkeistä kun se karttuu työtä tekemällä eikä sijoittamalla. Taitettu indeksi syö pienituloisten osto voomaa esim. 1prossa 1000e eläkkeestä 10e ja 10000e eläke 100 e vuodessa 1200e pienituloinen 120 e et puhuttaisiin tästä päivästä
    Vastaa kommenttiin
  • Kalle Paloheimo/KP-Brokers 29.4.2021 klo 09.27
    Kysymys on kuitenkin tuotannosta ja luonnonvaroista, ei niinkään rahasta jos haluaa säästää lapsilleen. Mitä vähemmän kuluttaa ja teettää työtä sen enemmän jää lapsille.
    Vastaa kommenttiin
  • Leo Mirala 29.4.2021 klo 18.00
    Minulla on käsitys että eläkevaramme on sijoitettuna valtaosin osakkeisiin, jotka tuottavat osinkoa jotain viisi tai enemmän prosenttia. Ei kai ne rahat ole nollakorolla pankeissa?
    Vastaa kommenttiin
  • Pekka Kopra 29.4.2021 klo 20.17
    Järjenkäyttö on sallittua, tosiasiat tosiasioina : Suomalaisista eläkeläisistä, kun katsomme kaikkia yli 65 vuotiaita, niin 33 % saa alle 1000€/ kk... Suomi pyrkii tasaeläkkeisiin, kaikki eläkkeet työeläke, kansaneläke ja takuueläke ovat yhteen laskettuna kokonaiseläke ! Jos työeläke on 1500€ , niin vero on lähes 30% ! Jokainen yli 65-vuotias saa 854€ eläkettä, vaikka hän ei olisi tehnyt päivääkään töitä. Kaikki, jotka saavat työeläkettä alle 400€ saavat saman minimin, vaikka ovat tehneet töitä jopa yli 20 vuotta ! Kokonaiseläke on 854€ ! Suomalainen eläkesysteemi ja sen taulukot ovat sysipaskoja !
    Vastaa kommenttiin
    • Vesa Peltola 1.5.2021 klo 09.27
      Samaa mieltä. Kannustavuus pienituloisille ja yrittäjille on heikko. Saman saa, vaikkei maksaisi mitään. Myös ne, jotka vain ovat tänne ulkomailta lampsineet sosiaaliturvan varaan elämään. Järjestelmäähän voi kuvata myös pyramidihuijaukseksi. Ensimmäisille mukaan tulijoille annettiin hyvät edut pienillä maksuilla. Nyt uudet maksajat saavat kovemmilla maksuilla ja pitemmällä maksuajalla huonommat edut.
      Vastaa kommenttiin
      • Mauri Pesonen 2.5.2021 klo 05.20
        Tuohan oli jo aistittavissa 80 luvulla. Aloitin yrittäjänä. Pikkuhiljaa eläke% alkoi pienetä. Aloin hankkia sijoitusasuntoja. Eläkemaksut pidin minimissä. Asunnot vuokralla. Sain 15 hankittua 2 ok taloa, 3 as. osaketta. Välillä möin, ja tilalle taas joku edullinen. 90 lama lopetti yrittämisen. Omaeläkejärbestelmä tuotti vuokrina tarpeellisen toimeen tulon. 55 jouduin eläkkeelle. Eläke ja pääomatulot pitää elintason parempana kuin mitä se oli duunatessa.
        Vastaa kommenttiin
  • Tony Orre 2.5.2021 klo 06.40
    Kun katsoo 10 vuotta taaksepäin niin olisi kannattanut antaa suomalaisten eläkevarat ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten eläkeinstituutioiden hoitoon. Ero tuotoissa on useita prosenttiyksiköitä. Meriselitys on aina vakavaraisuusvaatimukset. Niitäkin pitää voida tarvittaessa muuttaa. Tai vielä parempi, antaa ihmisten päättää sijoittavatko pakolliset eläkemaksut työeläkeyhtiöiden kautta tai riskisemmin yksityisen sektorin kautta.
    Vastaa kommenttiin
  • Arvo Hirvonen 2.5.2021 klo 12.22
    Se on täysin väärin jos ei olisi tehnyt päivääkään työtä saa eläkettä melkein saman kuin työtä tehnyt .entäs pakolaiset hehän vasta valmiiseen pöytään tulevat.. erittäin pettynyt nyky menoon..
    Vastaa kommenttiin
  • Matti Aario 3.5.2021 klo 05.36
    Suomen eläkejärjestelmässä rahastojen tehtävänä ei ole koskaan ollut kaikkinainen työeläkkeiden rahoitus. Tässä mielessä rahastojen koon ja eläkevastuiden rinnastaminen on harhaanjohtavaa. Suomen työeläkkeiden rahoituksesta vastaavat nyt työssäkäyvien työeläkemaksut yli 90 prosenttia ja työeläkerahastot alle 10 prosenttia. Työeläkerahastojen tehtävänä onkin tähän asti ollut tasoittaa työeläkemaksuja niin, etteivät ne taloudellisissa olosuhteissa tapahtuvien muutosten johdosta nostaisi työeläkemaksuja kohtuuttomalle tasolle ja näin vaikeuttaisi suomalaisen työn myyntiä. Eläkerahastojen maksimirahoitustarve näin määritellen on 25 prosenttia koko rahoituksesta maksimissaan noin seitsemän vuoden ajan. Päärahoituksen tullessa nyt ja aina työssäkäyvien työeläkemaksuista.
    Vastaa kommenttiin
  • Markku Isometsa 5.5.2021 klo 12.11
    Jokaisen on itse kyrsänsä ansaittava.
    Vastaa kommenttiin
  • viljo Heinonen 5.5.2021 klo 18.15
    Eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet varojaan osakkeisiin. Tuottoprosentti on jossain 1-10 välillä. Pankeissa on vain käyttövarantoa. Pankkien korkotuotoilla ei ole eläkeyhtiöille merkitystä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita