Blogit

Miten huoli maailman tilanteesta vaikuttaa työkykyyn?

Ajattelemme työkykyä useimmiten terveydentilan kautta. Pohdimme sitä, miten jokin tietty sairaus rajoittaa työntekoa tai toivottavasti ennemmin sitä, mitä tästä sairaudesta huolimatta pystyy tekemään. Mielenterveyden kohdalla tämän hahmottaminen voi olla vaikeampaa kuin fyysisten sairauksien kohdalla.

Mutta sitten on asioita, jotka eivät ole sairauksia, vaikka mieleen ja työkykyyn vaikuttavatkin. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme pohtineet paljon sitä, miten työnteon muuttuminen etä- ja hybridityöksi tai koronarajoitusten kanssa toimiminen läsnätyössä vaikuttaa ja on vaikuttanut meihin ja työkykyymme. Tässä ei ole kyse sairaudesta ja terveydestä, vaan siitä miten sopeudumme työskentelemään uudenlaisissa olosuhteissa ja epävarmuudessa.

Nyt olemme valitettavasti taas uudenlaisen kriisin ja sopeutumisen tarpeen äärellä. Venäjän pitkään rakentama jännite naapurimaataan Ukrainaa kohtaan on räjähtänyt sodaksi. Tällaisessa tilanteessa hämmennys, epävarmuus, huoli, pelko ja suru nostavat päätään. Kollegoillamme tai meillä itsellämme voi olla perhettä tai ystäviä sotatoimialueella, jolloin huoli on ilmeistä. Aivan yhtä oikeutettua on se, että huoli herää, vaikka olemme itse läheisinemme turvassa.

Tunnereaktiot vaikuttavat kykyymme toimia

Voimakkailla tunteilla on vaikutusta kykyymme toimia. Keskittymiskyky saattaa harhailla ja uutisten päivittymisten seuraaminen viedä huomiota pois muusta tekemisestä. Vaikeista tunteista ei pääse eroon sillä, että yrittää sulkea ne pois, ja keskittyy johonkin muuhun. Vaikeiden tunteiden kanssa pääsee eteenpäin, kun tunnistaa, myöntää, kohtaa ja käsittelee ne. Jos esimerkiksi myöntää itselleen, että sota huolestuttaa tai pelottaa, on tunteen kanssa helpompi toimia. Tunne on viesti siitä, että tapahtumat tavalla tai toisella koskettavat itseä. Kun tunnemme, välitämme.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi heittäytyä tunteiden vietäväksi. Kun vaikeat tunteet ensin tunnistaa, hyväksyy ja tiedostaa, voi huomion suunnata myös muuhun. Usein kriisitilanteista selviämisessä on avuksi tehdä jotain sellaista, johon voi vaikuttaa tai jossa on mahdollista saada aikaiseksi konkreettisia lopputuloksia. Se, mikä on aiemminkin auttanut esimerkiksi stressin käsittelemisessä, on hyvä keino myös nyt. Jollekin toimii lenkkeily ja musiikki, toiselle toiminnan suuntaaminen tekemiseen ja kolmannelle hyvien ystävien seura. Hyviä keinoja kaikki.

Työyhteisön voima on parhaimmillaan siinä, ettei meidän tarvitse jäädä yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Työpaikalla voi olla hyvä keskustella niistä ajatuksista, joita tämä tilanne herättää. Vailla erityisiä oletuksia voi myös kysyä työkavereilta heidän vointiaan ja mietteitään.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat Liisa Puskala ja Barbara Bergbom ovat mielestäni onnistuneet sanoittamaan erittäin osuvasti muutamia käytännön vinkkejä blogissaan (ttl.fi). Käy vilkaisemassa.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto (twitter.com)

  • Juha 7.3.2022 klo 13.43
    Hyviä pointteja. Tähän kiinnitetään liian vähän huomioita.
    Vastaa kommenttiin
  • Sari 8.3.2022 klo 07.26
    Kiitos tästä! Tätä samaa olemme meilläkin miettineet. Meillä on onneksi tarjolla kaikille modulaarinen Tunneälyn opintokokonaisuus ja se tulee nyt todella tarpeeseen. Kaikki esihenkilömme ovat tämän jo käyneet läpi ja nyt se on tarjolla kaikille. Uskon, että auttaa omien ja työkavereiden tunteiden käsittelyssä ja ymmärtämisessä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 4.8.2022

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Yrittäjät ja media ovat havahtuneet vilkkaaseen keskusteluun ennen juhannusta eduskunnan käsittelyyn annetusta yrittäjän eläkelain (YEL) uudistuksesta. Koska julkisuudessa näkyy osin vääränlaisia käsityksiä suunnitteilla olevasta muutoksesta, tiivistän muutamia keskeisiä nostoja, mikä säilyisi ja muuttuisi YEL-lakimuutoksen myötä, jos hallituksen esitys pysyy eduskunnan käsittelyssä nykyisellään.

Mikä säilyisi ja muuttuisi 1.1.2023 YEL-lakimuutoksessa?

Blogit 1.8.2022

Tuliko loma tarpeeseen?

Entä jos tuleva syksy ja talvi olisivat sellaiset, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Tuliko loma tarpeeseen?

Blogit 13.7.2022

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Taide luo merkityksellistä elämää myös eläkeiässä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita