Luvassa vaihtelevaa kybersäätä
Kyberturvallisuuskeskuksen julkaisema Kybersää kertoo kuukauden merkittävistä tietoturvapoikkeamista ja -ilmiöistä. Tuoreimmassa kybersäätiedotuksessa varoitetaan aktiivisesta pankkitunnusten ja maksutietojen kalastelusta sekä kiristyshaittaohjelmista. Etätyö on omalta osaltaan lisännyt riskejä – paluu toimistolle saa tästäkin uuden positiivisen perusteen.
Kyberturvallisuudella tässä tarkoitan erilaisten voimavarojen suojaamista häiriöiltä ja tahattomilta tai tahallisilta loukkaamisilta verkkojen ja digitaalisten rajapintojen kautta. Oleellinen osa tätä kokonaisuutta on tietojen suojaaminen ja tietoturva, ja varoitettakoon että näitä termejä voidaan käyttää tässä blogissa keskenään sekaisin.
Jatkuvasti digitalisoituva Ilmarinen ei ole immuuni kyberuhille, kuten ei ole mikään muukaan IT:tä hyödyntävä organisaatio. Tavoitteenamme on luonnollisesti kyberturvallisuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuuskriittisenä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana haluamme olla vastuullisia tälläkin saralla ja raportoimme tietoturvasta sekä tietosuojasta vastuullisuusraportissamme vuosittain.
Mielestäni tietoturvasta huolehtiminen pitää tehdä käyttäjille helpoksi – mantra, jossa toistellaan käyttäjien olevan heikoin lenkki osoittaa kypsymättömyyttä. En kuitenkaan kiellä, etteikö turvallisuutta pitäisi ymmärtää yhteisenä asiana. Kaikki ovat loppujen lopuksi vastuussa sen toteutumisesta, eikä vastuuta voida ulkoistaa yhden tiimin harteille tai palveluntarjoajalle.
Kyberpuolustus lähtee ihmisistä
Ilmarisen kyberturvaa toteutetaan eri puolustuslinjoissa, joista ensimmäisen muodostavat työntekijät. Tässä on kyse pitkälle omaehtoisesta riskienhallinnasta, jota pitää harjoitella. Tietoturvatiimin rooli on tukea liiketoimintaa ja toimia lääkärinä diagnosoiden oireita ja auttaen niiden hoidossa.
Tietoturvaohjeet auttavat osaltaan tekemään oikeita valintoja ja perusasioilla pääsee pitkälle: työasiat pysyvät yhtiön tarjoamissa välineissä, ollaan huolellisia sähköpostien kanssa ja niin edelleen. Jos jokin asia on epäselvä, kannattaa kysyä. Osaamista on aina mahdollista kehittää.
Suhteellisen tuoreena ilmarislaisena olen huomannut, että kyberturvallisuutta ja tietosuojaa huomioidaan hyvin täällä hyvin ja ne ovat mukana jatkuvasti työskentelytapojen kehittämisessä. Kyberturvallisuus pitääkin mielestäni ymmärtää liiketoiminnan mahdollistajana.
Digiturvaviikko edistää kyberturvallisuutta
Kansallista digiturvaviikkoa (lyyti.fi) vietetään 26.-30.10. Viikko on Digi- ja väestötietoviraston lanseeraama tapahtuma, joka kannustaa kansalaisia ja organisaatioita oppimaan ja edistämään kyberturvallisuutta sekä turvallisia työtapoja.
Haastankin kaikki blogini lukijat palauttamaan mieleen oman organisaation tietoturvaohjeet ja hyvät käytännöt sekä perehtymään digiturvallisuuteen viikon aikana. Tiedätkö esim. kenelle ja milloin pitää organisaatiossasi ilmoittaa, jos sinulla on tietoturvaepäily? Kyberturvakeskus myös tarjoaa erilaisia tietoturvaan liittyviä ohjeita ja oppaita (kyberturvallisuuskeskus.fi) yksityishenkilöille, yrityksille ja tietoturva-ammattilaisille, joihin kannattaa tutustua.
Teijo Peltoniemi
osastonjohtaja, arkkitehtuuri ja tietoturva
Ilmarinen
Lisätietoja:
- Digiturvaviikko (lyyti.fi)
- Syyskuun Kybersäätiedotus (kyberturvallisuuskeskus.fi)
- Tutustu Ilmarisen tietoturvaan
- Tutustu Ilmarisen tietosuojaan
- Artikkeli - Kuukauden asiantuntija: Teijo Peltoniemi
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?