Mihin läppärisi lasket, siellä on työsi
Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt töitä kotona, yhdessä omassa toimistossa, ainakin kymmenen yrityksen tiloissa, lukuisissa coworking-tiloissa ja vielä useammassa kahvilassa. Lisäksi ollen tehnyt duunia kirjastoissa, junissa, lentokoneissa, autossa, asiakkaiden luona ja konferenssihuoneiden nurkissa (lattiatasossa, tätä en voi ergonomiasyistä suositella lainkaan). Viime vuosien liikkuvainen työ, vuosi toimistonomadina ja ulkomaille muutto ovatkin tehneet minusta varsinaisen työtilojen kokemusasiantuntijan.
Uskallan siis sanoa, että työympäristöllä todella on väliä. Myös useissa tutkimuksissa on todettu, että kasveilla, työpisteen siisteydellä ja sotkuisuudella, väreillä, kalusteilla ja huonekorkeudella on kaikilla vaikutusta työn tekemiseen ja/tai kognitiivisiin kykyihin.
Siinä missä hyvin suunniteltu työtila tukee tuottavuutta, työpaikoilla on myös paljon keskittymistä haittaavia keskeytyksiä. Moni kokeekin, että kotona keskittyminen on helpompaa. Etätyöllä on myös tutkitusti positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin.
Kotitoimiston hyödyt ja haitat
Toimiston hälyä paetaan usein kotitoimistoon. Kotona työskentelyssä on kuitenkin myös ongelmansa. Mark Morris on Salt Lake Cityn ensimmäisen coworking-tilan perustaja, joka perusti Work Hiven työskenneltyään ensin kolme vuotta kotona. Merkittävin haitta kotona työskentelyssä oli henkinen: kotona työn tekemistä ei tullut tauotettua ja työ oli aina läsnä. Asiakkaitakaan ei oikein voinut kutsua kotikäynnille.
Ei ole ihme, jos kotitoimistolla alkavat seinät kaatua päälle. Muista ihmisistä eristäminen on lähinnä vankiloista tuttu rangaistusmuoto. Kaupunkisuunnittelijana työskentelevä Morris kertoo, että pelkästään muiden ihmisten läsnäololla on energisoiva vaikutus. Tämän olen huomannut itsekin. Saman hyödyn saa työskentelemällä kahvilan tasaisessa hälyssä muiden ihmisten ympäröimänä, mutta vailla keskeytyksiä.
Coworking-tiloista uusia ajatuksia
Keskeytyksistä huolimatta työpaikalla yleensä parasta ovat työkaverit. Coworking-tiloissa yleensä jokainen työskentelee oman projektinsa parissa, mutta eri alojen asiantuntijoihin tutustuminen saattaa antaa omiin ajatuksiin aivan uusia, yllättäviäkin näkökulmia, jotka voivat olla työn tekemisen kannalta todella arvokkaita.
Vuorovaikutusta ei kuitenkaan tapahdu sattumalta. Monella työpaikalla saatetaan tehdä töitä todella yksin, vaikka oltaisiinkin näennäisesti yhdessä. Myös coworking-tilaan voi tulla tekemään omia juttujaan tutustumatta keneenkään. Tarvitaan myös yhteisiä tilaisuuksia ja rakenteita, joissa vuorovaikutus on mahdollista. Toimistonomadi vuoden tuoman kokemukseni mukaan yhteiset kahvitauot ovat toimivan työyhteisön liima. Jo tuo pieni yhteinen hetki päivässä synnyttää luottamusta, syventää suhteita ja luo rentoutta työyhteisöön.
Työtilojen suunnittelulla ja säätelyllä voidaan vaikuttaa työn kokemiseen paljon. Kannattaa siis kokeilla eri vaihtoehtoja, tehdä havaintoja ja muotoilla työpäiviä siten, että ne palvelevat työn tavoitteita ja omia tarpeita.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Paremman työelämän palveluja tarjoava Ilmarinen on muuttuvan työelämän ytimessä. Postitalo on yksi Ilmarisen omistamista rakennuksista, joihin luodaan nyt joustavan ja jaetun työn tiloja. Lue lisää!
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Täsmätyökykyisenä täsmätöihin?
On kulunut lähes kolme vuotta siitä, kun Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo julkaisi blogin Osittain vai riittävän työkykyinen. Ajatus täsmätyökyvystä toi erityisryhmien työllistymisen kentälle uuden ja positiivisen tavan tarkastella osatyökykyisten henkilöiden työ- ja työllistymiskykyä. Idean julkistus sattui juuri koronapandemian alussa. Mitä kuuluu täsmätyökyvylle ja täsmätyöllistymiselle nyt?
Miten työelämän pitäisi muuttua, jotta se olisi inhimillisesti kestävää?
Suurin osa työssä käyvistä ihmisistä kokee säännöllisesti työn imua. Motivoitunutkin työntekijä voi kuitenkin kuormittua työssään liiaksi. Inhimillisesti kestävän työelämän rakentaminen vaatii sitä, että käännämme katseemme työuupumuksen ehkäisystä työn voimavarojen tukemiseen.
Kun sairastuin, työ oli ankkurini muutoksessa
Joku viisas on sanonut, että muutos on kuin tuuli purjehtijalle. Emme voi vaikuttaa siihen, mistäpäin tuulee ja kuinka kovaa, mutta onneksi voimme säätää purjeemme niin, että myrskystä huolimatta pääsemme perille. Matruuseina meitä saattaa pelottaa, kun meillä ei ole täydellistä kontrollia ja hallintaa. Silloin on vain luotettava kapteenin kykyyn saattaa vene turvallisesti määränpäähänsä.