Artikkelit

Etäkuntoutusta korona-aikana

Jos työkyky heikkenee sairauden vuoksi eivätkä työt suju entiseen malliin, voi ammatillinen kuntoutus olla ratkaisu. Miten ammatillista kuntoutusta voi edistää korona-aikana? Kysyimme asiaa Verven työeläkekuntoutuksen palveluvastaavalta Saara Haapalalta.

Korona näkyy kuntoutujien arjessa monella tapaa. Osa kuuluu riskiryhmään, eikä ole siksi voinut edetä kuntoutuksessa tavalliseen tapaan. Myös työkokeilupaikkojen löytäminen ja työkokeilujen aloitus on hankaloitunut ja hidastunut koronan myötä selvästi. 

– Ammatillisen kuntoutuksen käytetyin keino on työkokeilu. Sen avulla pyrimme saamaan uusia työnantajakontakteja ja edistämään työhönpaluuta. Valitettavasti työkokeilupaikat ovat nyt monella toimialalla jäissä, kun yritykset ovat haastavassa tilanteessa. Oppilaitokset sen sijaan ovat saaneet melko hyvin järjestettyä etäopiskelumahdollisuuksia. Opintoja tekevillä kuntoutujilla tilanne on sen vuoksi parempi, työeläkekuntoutuksen palveluvastaava Saara Haapala Vervestä kertoo. 

Ammatillista kuntoutusta voi hakea korona-aikanakin tavalliseen tapaan. Ilmarisen kuntoutuspalvelu, kuntoutusasiantuntijat ja sähköinen asiointi palvelevat kuntoutujia normaalisti. Alkuvuoden aikana Ilmariseen tulleiden kuntoutushakemusten määrä on laskenut jonkin verran. Positiivista on, että uusia kuntoutusprosesseja on saatu käyntiin koronasta huolimatta. Myös urasuunnittelua edistetään vahvasti etävälinein. 

Urasuunnittelua ja -ohjausta kohti uutta 

Kun työntekijä tai yrittäjä saa Ilmarisesta päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta, saa hän tarvittaessa avukseen myös työvalmentajan Ilmarisen yhteistyöverkostosta. Verve on yksi Ilmarisen ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajista. Verven työvalmentajat auttavat kuntoutujia uuden urapolun suunnittelussa ja työkykyä vastaavan työn löytämisessä.

– Kun kuntoutuspäätöksen saanut asiakas tulee meille, ei hänellä ole useinkaan vielä itsellä ajatusta, mitä ammatillinen kuntoutus voi olla. Monelle ammatillinen kuntoutus on vieras asia, ja ihminen on usein ensimmäistä kertaa tässä tilanteessa. Kartoitamme laajasti kuntoutujan kokonaistilannetta ja käymme läpi, mitä työeläkekuntoutuksen keinoin voidaan työhönpaluun edistämiseksi tehdä, Saara Haapala kuvailee.

Keskiössä on aina kuntoutujan yksilöllisen tilanteen huomioiminen.

– Käymme läpi kuntoutujan osaamista, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita työkyky huomioiden. Autamme kuntoutussuunnitelman laatimisessa ja esimerkiksi työkokeilupaikkojen etsimisessä. Olemme apuna matkan varrella ja seuraamme kuntoutuksen edistymistä, Haapala jatkaa. 

Videoneuvotteluja ja kävelypalavereja – kuntoutus rullaa etänäkin

Koronan vuoksi kuntoutusta viedään nyt Vervessä eteenpäin pääasiassa etävälinein ja etäohjauksella.

– Tapaamisia on pidetty teams-videopalaverein ja ohjauskeskusteluja käyty puhelimitse. Apuna on myös verkkoalusta eVerve sekä Videovisiitti-videoneuvottelupalvelu. Kaikki tekeminen ei kuitenkaan ole siirtynyt verkkoon: esimerkiksi alkuhaastatteluja olemme toteuttaneet myös kävelypalaverein, Haapala kertoo. 

Verkkoalusta on ollut käytössä Vervessä aiemminkin, ja nyt korona-aikana se on olennainen väline puhelinohjauksen ja videoneuvottelujen rinnalla. 

– eVervessä työvalmentaja ja kuntoutuja voivat pitää yhteyttä. Siellä on lisäksi tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta, urasuunnittelusta sekä mm. tehtäviä suunnittelun tueksi. Verkkoalusta auttaa kuntoutujaa myös oman etenemisen seuraamisessa ja kuntoutusprosessin hahmottamisessa.

Haapala näkee tärkeänä, että ammatillista kuntoutusta saadaan vietyä eteenpäin korona-aikanakin.

– Jos esimerkiksi terveydenhuollon asiakkuus on koronan vuoksi katkolla ja oman terveydentilan hoitaminen hidastuu, on hyvä, että ammatillinen kuntoutus jatkuu poikkeusoloista huolimatta, Haapala sanoo.

Saara Haapala, Verve 
"Koronan vuoksi kuntoutusta viedään nyt eteenpäin pääasiassa etävälinein. Kaikki tekeminen ei kuitenkaan ole siirtynyt verkkoon: esimerkiksi alkuhaastatteluja olemme toteuttaneet myös kävelypalaverein."

- Saara Haapala, Verve 

Uuden oppimista ja uusia käytäntöjä arkeen

Kuntoutujalta etäkuntoutus vaatii riittävää tekniikkaa ja rohkeaa mieltä. 

– Älypuhelimella pääsee jo hyvin vauhtiin. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kokeilla uusia välineitä. Olemme kannustaneet kaikkia asiakkaitamme eVerven pariin. Digitaidot ovat tärkeitä: työssä tai opiskelussakaan ei voi välttyä erilaisilta sähköisiltä järjestelmiltä ja alustoilta.

Haapala kertoo kuntoutujien suhtautuneen ymmärtäväisesti poikkeukselliseen tilanteeseen.

– Olemme saaneet ilahtunuttakin palautetta ihmisiltä, joilla on pitkät ja hankalat välimatkat. Videoneuvotteluun istahtaminen kotona on monelle helppo ratkaisu. Moni on ollut mielissään myös sähköisten työvälineiden haltuunotosta. 

Myös työvalmentajat ovat olleet uuden edessä.

– Sosiaalinen kohtaaminen on monelle työntekijällemme työn imutekijä. Nyt olemme saaneet harjoitella, miten prosessia viedään eteenpäin digitaalisempana. Se ei ole aina helppoa, mutta olemme löytäneet uusia hyviä tapoja. Uusi tilanne mahdollistaa uuden oppimisen sekä meille että asiakkaillemme, Haapala summaa.

Luottamus rakentuu kohtaamisissa

Saara Haapala kertoo, että urasuunnittelu ja ohjaus saadaan myös etäkuntoutuksen keinoin toimimaan hyvin. 

– Haikeus ja kaipuu on kuitenkin siihen, että pääsisimme tapaamaan asiakkaitamme kasvotusten. Monet asiakkaistamme ovat urajumitilanteessa ja kaipaavat toista ihmistä avuksi. Etenkin kuntoutuksen alkuvaiheessa ja uusien asiakkaiden kohdalla kasvokkaiset kohtaamiset ovat todella tärkeitä. 

Normaalioloissa valtaosa kuntoutujien ohjauksesta tapahtuu kasvokkain. Jääkö poikkeusoloista uusia käytäntöjä, joita halutaan viedä arkeen?

– Uskon, että jatkossa videoneuvottelut otetaan entistä vahvemmin mukaan palvelupalettiimme. Siitä huolimatta kasvokkaisilla kohtaamisilla on kuitenkin aina tärkeä paikkansa urasuunnittelussa ja -ohjauksessa.

Lue lisää:

Lisää aiheesta

Artikkelit 10.12.2024

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä

Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita