Lindströmillä osataan muokata työtä sopivaksi

Lindström on yksi Euroopan johtavista tekstiilipalveluyrityksistä. 170-vuotias perheyritys on historiansa aikana kasvanut kankaiden värjäämöstä pesulaksi ja siitä tekstiilivuokrauksen ammattilaiseksi. Lindströmin palveluita ovat muun muassa toimitilojen siisteyteen ja sisustamiseen, työpukeutumiseen ja suojautumiseen liittyvät palvelut. Lindström on tehnyt hyvää työtä työkykyjohtamisessa ja erityisesti työn muokkauksessa: tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva, omaan työkykyyn sopiva työ.

Osatyökykyisyys koskettaa jollain tapaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää.  Kyse on siis myös kansantalouden kannalta merkittävästä asiasta. On faktaa, että kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta. Eläkeyhtiön näkökulmasta työkyky ja pidemmät työurat ovat toiminnan keskiössä.

Seuraavaksi Lindströmin työntekijä, esimies, henkilöstöjohtaja ja Ilmarisen kuntoutusasiantuntija kertovat oman näkökulmansa työn muokkaukseen.

Työtä tuunaamalla hyviä tuloksia

Tuija Lehmonen opiskeli aikanaan Turengin ammattikoulussa keittäjän ja laitoskeittäjän ammattiin. Oman alan töitä ei heti löytynyt ja tie johti Lindströmin pesulaan Hämeenlinnaan. Tuija Lehmonen työskenteli alkuvuodet mankelilinjalla. Työ oli raskasta ja Tuija Lehmosen selkä alkoi oireilla muutaman vuoden kuluttua. Myös toisen puolen raajat alkoivat puutua, ja melko pian Lehmoselle diagnosoitiinkin MS-tauti.

– Uutisen kuuleminen aiheutti kovan shokin, ja pelko terveyden romahtamisesta tuotti unettomia öitä, Tuija Lehmonen muistelee.

Sisukkaana naisena Tuija jatkoi työntekoa, mutta pikkuhiljaa sairauspoissaolot lisääntyivät.

Tuija Lehmonen istui useita kertoja työterveyden ja esimiehensä Virpi Mäkelän kanssa yhdessä pohtien, miten Tuijalle löytyisi terveyden tilaa vastaava työtehtävä. Muutamien yritysten jälkeen löytyi uusi ratkaisu. Tuija Lehmonen jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja siirtyi mankelista ompelukoneen ääreen. Nyt Tuija Lehmonen tekee töitä kolmena päivänä viikossa.

Yleensä aina löytyy ratkaisu

Tuotantopäällikkö Virpi Mäkelä on ollut vuosien aikana useasti tuunaamassa työntekijälle sopivaa työtä.

– Esimiehenä kuulen usein työntekijöiden huolia ja murheita. Elämäntilanteet muuttuvat ja terveydenkin kanssa on välillä ongelmia, Virpi Mäkelä sanoo.

Joskus työntekijän työnteko ei vaan suju suunnitellusti ja sairauspoissaoloja tulee. Yleensä kuitenkin aina löytyy uusi ratkaisu. Pitää vain kuunnella ja keskustella sekä aidosti pohtia luovasti uusia ratkaisuja.

– Olin tosi huolissani, kun kuulin Tuijan sairaudesta, mutta nyt 13 vuoden jälkeen olen todella iloinen, että löysimme aikanaan hienon ratkaisun ja Tuija on voinut jatkaa meillä. Tuijasta on kehittynyt todella hyvä ompelija ja hänellä on hieno asenne ja motivaatio työn tekemiseen.

Rakenteet kuntoon ja empatiaa

Lindström on yksi Suomen vanhimpia yrityksiä ja toimii nykyään 24 eri maassa. Yrityksellä on globaalisti 4 600 työntekijää, joista Suomessa noin 1 700 työntekijää.  

– Tekemisemme on hyvin henkilöintensiivistä ja siksi panostamme hyvään henkilöstöjohtamiseen ja työkykyjohtamiseen, kertoo Lindströmin Suomen henkilöstöjohtaja Sami Laine.

HR:ssä luodaan rakenteita ja malleja kuntoon sekä annetaan esimiehille mahdollisimman hyvät työkalut. Esimiehiä on myös valmennettava säännöllisesti.

– Muista sparrata ja auttaa paikallisia esimiehiä, mutta anna esimiehille valtaa ja vastuuta tehdä hyviä itsenäisiä ratkaisuja, Sami Laine kannustaa.

Lindströmin johtoryhmän agendalla ovat säännöllisesti henkilöstöasiat ja työkykyjohtaminen.

– Katsomme lyhyesti menneisyyttä ja nykytilaa, mutta entistä enemmän fokus on tulevassa. Olemme panostaneet useamman vuoden valmentavaan johtamiseen, ja tavoitteena kehittää johtamiskulttuuria empaattisesti jämäkäksi - kuuntelu, läsnäolo, ajoissa puuttuminen ja palautteen antaminen ovat olennaisia osia johtamisessamme. Arjen luottamus on tärkeää meillä. Se lisää avoimuutta ja antaa hyvän pohjan myös työkykyjohtamiseen, Sami Laine linjaa.

Työeläkekuntoutus tukee työssä pysymistä

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on tukea työssä pysymistä, kun henkilön työkyky heikkenee. Työeläkekuntoutuksen onnistumisessa keskeistä on, että kuntoutus alkaa riittävän varhaisessa vaiheessa.

– Kuormitukseen liittyviin asioihin tulee suhtautua vakavasti, vaikka riskit eivät olisi vielä toteutuneet. Työterveyttä kannattaa käyttää ennaltaehkäisevästi ja tilanteita selvitellä mieluummin matalalla kynnyksellä varhaista tukea hyödyntäen. Työn muokkausta henkilölle sopivaksi kannattaa hyödyntää joustavasti osana työntekoa, sanoo Ilmarisen kuntoutusasiantuntija Samuel Ailio.

Kymmenen vuotta sitten kuntoutus oli pääosin työpaikkakuntoutusta kuten työkokeiluja. Viime vuosina työkokeilujen rinnalle on liitetty erilaisia täydennyskoulutuksia. Kuntoutusohjelmat pyritään toteuttamaan mahdollisimman lähellä työelämää.

– Kehitystä on tapahtunut niin työhön paluun malleissa kuin työeläkekuntoutuksen toimenpiteiden tukemisen kriteereissä.  Kuntoutujan tilanteen riittävän monipuolinen kartoitus kuntoutusohjelmaa suunniteltaessa on onnistuneen kuntoutuksen edellytys, Ailio sanoo.

Lue lisää

• Työkykyjohtaminen
• Ammatillinen kuntoutus on mahdollisuus
• Asiakkuus Ilmarisessa kannattaa