Artikkelit

Tulevaisuuden laboratorio – miten kootaan työkykyinen työyhteisö?

Miten rakentaa työelämää, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan sen ansiosta? Tähän kysymykseen haemme vastausta Tulevaisuuden laboratoriossa.

Tulevaisuuden laboratorio on työpajojen sarja, jonka Ilmarinen toteuttaa vuosittain yhdessä asiakkaidensa kanssa. Laboratoriossa tunnistamme, kehitämme ja tarjoamme mahdollisuuden jakaa hyviä työkykyjohtamisen käytäntöjä.

Mukana on Ilmarisen työkykyjohtamisen asiantuntijoita ja asiakasyritystemme henkilöstöjohtoa eri toimialoilta. Tänä vuonna mukana ovat mm. WithSecure, Pinja, Teollisuuden Voima, A-Insinöörit, DNA, Elenia, Puuilo ja Visma.

– Yhteistä näille yrityksille on vahva halu kehittää työkykyjohtamista ja suomalaista työelämää. Työpajoihin osallistuvilla yrityksillä työkykyjohtamisen perusasiat ovat kunnossa, ja nyt etsimme yhdessä seuraavia askeleita ja kehittämisen kohteita, projektin vetäjä, Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto kertoo.

Tulevaisuuden laboratorio perustuu yhteiskehittämiseen. Tavoitteena on löytää parhaat työkykyjohtamisen käytännöt ja astua vielä askel tai jopa harppaus niistä eteenpäin.

– Hyviä käytäntöjä on helppo listata, mutta meitä kiinnostaa erityisesti se, miksi ja miten ne saadaan vietyä käytäntöön, Levanto jatkaa.

Kuvakiteytys Tulevaisuuden laboratorion työpajasta

Työkyky on yhteinen asia

Työkyky on paljon muutakin, kuin terveyttä ja toimintakykyä. Siihen vaikuttavat toki työn vaatimukset ja kuormitustaso, mutta myös niin yksilön omat terveydelliset ja henkiset voimavarat kuin työn voimavaratekijät.

Työkykyjohtaminen on perinteisesti hyvin yksilökeskeistä. Todennäköisesti siksi, että lähtökohtana on työntekijän terveys. Työkykyjohtamisessa keskitytään siis perinteisesti siihen, miten yksittäisen työntekijän työkykyä saadaan ylläpidettyä ja tuettua.

– Tulevaisuuden laboratoriossa suuntaamme nyt huomiota enemmän työkykyisen työyhteisön ja organisaation suuntaan. Miten työkyky saadaan yhteiseksi vastuualueeksi, josta sekä työntekijät että työnantaja haluavat pitää hyvää huolta?

Työ voi auttaa meitä voimaan paremmin

Tulevaisuuden laboratorion ensimmäisessä työpajassa lähdettiin liikkeelle työkykyjohtamisen toivotun tuloksen määrittelemisestä. Kun työkykyjohtaminen toimii, saadaan aikaiseksi mm. tuottavaa ja sujuvaa työtä, psykologista turvallisuutta, osaamista ja kehittymistä, työtyytyväisyyttä, arvostuksen tunnetta ja houkuttelevia työnantajia.

– Työkykyjohtaminen voidaan nähdä yritysten kilpailuetuna, ja hyvin hoidettu työkyky heijastuu myös työn ulkopuolelle onnellisuutena ja hyvinvointina, Simo Levanto summaa.

Keskustelu työkykyjohtamisen tavoitellusta tuloksesta johti seuraavien aiheiden äärelle: tuottavan ja tuloksekkaaseen työhön kykenevän henkilöstön varmistaminen, työn sujuvuus, riittävän työkyvyn ylläpitäminen ja luottamuksen ilmapiiri.

– Tavoitteena on sellaisen paremman työelämän rakentaminen, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan juuri työn takia. Työkyky nähdään hyvin kokonaisvaltaisesti. Meillä oli Tulevaisuuden laboratoriossa suuri kiusaus lähteä listaamaan ratkaisuja ja kehittämistoimia. Pysähdyimme kuitenkin ensin tunnistamaan niitä asioita, joihin näiden ratkaisujen tulisi vaikuttaa, Levanto kertoo. 

Tavoitteena on sellaisen paremman työelämän rakentaminen, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan juuri työn takia.

Mistä vivuista pitäisi vääntää?

Tulosten saavuttamiseksi tarvitsemme hyvää, erilaisuuden ymmärtämistä tukevaa ja psykologisesti turvallista toimintakulttuuria. Sellaista, jossa niin onnistumisista kuin ongelmistakin voidaan keskustella hyvässä ja luottavaisessa hengessä.

– Ainoa tapa rakentaa tällaista toimintakulttuuria on riittävien kohtaamisten kautta. Lisäksi tarvitaan vaikutusmahdollisuuksia sekä rakenteita ja toimintamalleja ongelmien tunnistamiseen ja organisaation toiminnan kehittämiseen. Huomioitavia tekijöitä ovat työyhteisön kehittymismahdollisuudet, autonomia, työn joustavuus sekä yksilön merkityksellisyys. Henkistä hyvinvointia tukee tehtävänkuvien ja työhön liittyvien odotusten riittävä selkeys, rajapyykit sille, mikä on riittävän hyvää, esihenkilötyön taso ja elämäntilanteeseen sopivat, räätälöidyt ratkaisut.

Seuraavassa Tulevaisuuden laboratorion työpajassa tunnistamme yhdessä työyhteisön tasolla tarvittavia ja kokeilemisen arvoisia kehittämistoimia. 

Lue myös:

Katso video:

  • Solitan HR-johtaja Terhi Jaakonsaari ja Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto keskustelevat työkykyjohtamisen parhaista käytännöistä ja seuraavista kehitysaskeleista. Katso video. 

Lisää aiheesta

Artikkelit 10.12.2024

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä

Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita