Me hoidamme eläkkeesi
Tiedätkö sellaisen palvelun, joka vuodesta toiseen varautuu sinua varten ja tarjoaa sen sitten sinulle yhtenä kokonaisuutena – kun sitä tarvitset?
Ilmarisenkin edustama suomalainen työeläke on tällaisesta palvelusta esimerkki: olit ansiotyössä ihan missä tahansa, sinulle karttuu eläkettä samoilla säännöillä. Isosta ja pienestä palkasta. Yrittäjyydestä. Eläkesysteemissä ei ole bisnesluokkaa.
En oikein ymmärrä eläkekaton kannattajia. Suomessa korkeita eläkkeitä on vähän ja pieniä eläkkeitä paljon. Vuoden 2009 Eläketurvakeskuksen selvityksessä todetaan, että mikäli eläkekatto haluttaisiin ulottaa koskemaan merkittävää joukkoa eläkkeensaajia, olisi katto asetettava huomattavan matalalle. Lakisääteisiä eläkkeitä täydentämään hankittaisiin tällöin esimerkiksi yksityisiä lisäeläkkeitä. Tuloerot eivät eläkekatolla katoaisi mihinkään, erot saattaisivat päinvastoin kasvaa, kun eläkesysteemejä olisikin monta.
Jos olet ollut työurasi aikana ollut merimiehenä, huoltamoyrittäjänä, lähihoitajana, apupappina ja pörssiyhtiön talouspomona – voit kuitenkin hakea ja saada eläkkeesi yhdellä kertaa. Vaikka yritys voi valita työeläkeyhtiönsä, ketjun viimeinen hoitaa sinulle koko eläkkeen. Joku on kerännyt kaikki tiedot vuosikymmenten ajalta, korottanut eläkepalat indeksillä, rahastoinut ne erikseen ja hakenut niille tuottoa sijoitusmarkkinoilta. Sijoitusriski, pitkäikäisyyden riski, työkyvyttömyysriski, varhaisen kuoleman riski, rahanarvon muutoksen riski – nämä kaikki riskit suomalaiset palkansaajat, yrittäjät ja työnantajat kantavat yhdessä.
Olisipa samalla lailla myös viimeisen lentoyhtiön periaate ja viimeisen sähköasentajan periaate. Näin ei ole: viimeinen sähkömies haukkuu vain kaikki edelliset tumpeloiksi.
Minä voin luvata: me Ilmarisessa hoidamme eläkkeesi. Kahdesta syytä. Ilmarinen on osa suomalaista työeläkesysteemiä, joka toimii ja maksaa eläkettä yli 1,5 miljoonalle suomalaiselle joka kuukausi. Se ei ole unelmaa tulevasta, vaan koko ajan täyttä totta, rahaa ja toimeentuloa.
Toinen syy on se, että eläkeyhtiö Etera yhdistyi Ilmariseen 1.1.2018, ja vakavarainen Ilmarinen nyt Suomen suurin yksityisen alan eläkkeiden maksaja ja turvaaja. Täällä meillä on talo täynnä eläketurvan ammattilaisia. Hoidamme eläkkeitä, tietoja, tietojärjestelmiä sekä eläkevarojen sijoittamista ja asiakaspalvelua. Me teemme työtä sinun eläkkeesi eteen.
Sini Kivihuhta
varatoimitusjohtaja
Ilmarinen
Me pyysimme suomalaisia yritysjohtajia tekemään lupauksia, jotka vahvistavat hyvää virettä heidän työpaikoillaan. Mikä on sinun lupauksesi? Katso: ilmarinen.fi/lupaus
Sini Kivihuhta
Varatoimitusjohtaja, vakuutus- ja eläkepalvelut Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta-
Jari-Pekka Jyrkänne 20.2.2018 klo 22.00
Kiitos tästä mainospalasta. Pitkäaikaisasiakkaana tunnen luottamusta Suomen eläkejärjestelmään, jonka kollektiivisen rahoitusvastuun ymmärrän taloudelliseksi ja tehokkaaksi ratkaisuksi. Espanjassa asuvana ymmärrän myös onnitella eläkejärjestelmän rahastoinnin puolustajia toistaiseksi ainakin menestyksellisestä taistelusta Kiljusen-Ilaskiven kapinaliikettä vastaan. Täällä kauhotaan laarin pohjia. Mutta sitä en ymmärrä, että varatoimitusjohtaja ei "ymmärrä" eläkekaton vaatijoita. Tosin suurin osa heistä kuvittelee - väärin - sillä voivansa kohottaa omaa eläkettään, mutta eläkekatolle löytyy rationaalejakin argumentteja. Varatoimitusjohtaja voisi pyytää laskemaan, mihin hintaan ns. ylisuuret eläkkeet vakuutettaisiin yleisen eläkejärjestelmän ulkopuolella. Väitän, että riskipreemio olisi sen verran korkea, että Ilmarisen kautta, osana yleistä järjestelmää, suuret eläkkeet ja lisäeläkkeet tulevat yrityksille halvemmiksi. Kuinka paljon tällä on kokonaisrahoituksen kannalta merkitystä, on sitten toinen juttu. Maaliskuun eläkettä odotellessa. t Jari-Pekka JyrkänneVastaa kommenttiin
- Ergi 21.2.2018 klo 22.00
.suuret johtajien lisä-eläkeet pitäisi maksattaa täysimääräisesti yrityksillä-ei niinkuin nyt-osa maksuista säilytetään muille eläkemaksumaksajille..tän korjaaminen ei luulisi olevan niin vaikeaa. "rahoituksen ekonomi"Vastaa kommenttiin
- Ergi 21.2.2018 klo 22.00
-
Yrjo Kuivasniemi 20.2.2018 klo 22.00
Tämä ei ole mikään vastaus. On ihmettely. Elläkelaitoksen toimista on eläkeoikeuden lainvoimainen päätös vuodelta 1998. Kansakoulun oppimäärän tiedoilĺa tätä ei saata ymmärtää. Oppineet näistä päättävät. Kymmeniä oikaisuja on haettu. Miten tällainen toiminta lisää luottamusta toimitan vastoin oikeuden päätöstä.Vastaa kommenttiin
- Mikael Stensblom 21.2.2018 klo 22.00
Hyvä Kivihuhta, Oletko ollut palkkatyössä? Onko Sinulle kertynyt eläkerahastoissa eläkettä/pääomaa? Onko Suomalainen pieneläkeläinen maksamassa jo ylipaisuneiden eläkelaitosten palkkiot/maksut/tulouttamiset (pakolliset maksut) yksityisille yrityksille? Vrt. Ilmarinen/Varma/yms…Vastaa kommenttiin
- Mikael Stensblom 21.2.2018 klo 22.00
-
Mikael Stensblom 21.2.2018 klo 22.00
Tiedän että Suomi on jo myyty, mutta saanko lämmittää puusaunan?Vastaa kommenttiin
-
Mikael Stensblom 21.2.2018 klo 22.00
Suomi on tuhansien (makean veden) järvien maa. Koska Nestle/coca omisaa meidän järvet?Vastaa kommenttiin
-
REVIISORI 21.2.2018 klo 22.00
Erinomainen mainospala. Mutta pari huomiota: "Ei ole bisnesluokkaa" - mikäs luokka se on, johon mm. eläkeyhtiöitten lisäeläkkeitä itselleen hankkineet kuuluvat? Ja toiseksi: Eläkeyhtiöt ovat tehneet kaikkensa, ettei kohtuuttomuuksiin johtanutta taitettua indeksiä tarkisteta paremmaksi, jotta eläkeytiöitten pääomat vaan kasvaisivat. 7 prosenttia niiden nousu, 0,55% työeläkkeitten korotus tälle vuodelle!Vastaa kommenttiin
-
Markku Rantanen 23.2.2018 klo 22.00
Kiva on eläkeyhtiöiden maksella johtajilleen, siis itselleen ,toisten rahoista järjettömän korkeita eläkkeitä . Ilmankos varatoimitus johtajakin hymyilee leveästi . He saavat järjettömän suuria palkkoja ja lisäksi vielä järjettömän suuria "lisä eläkkeitä ". Varkaita he ovat mielestäni .Vastaa kommenttiin
-
Jukka 23.2.2018 klo 22.00
Eikös suomalainen eläkejärjestelmä ole sellainen, missä jokainen euro, jonka joudut antamaan eläkeyhtiölle, maksetaan takaisin alle 100%:sti? Eli jos maksan työurani aikana puoli miljoonaa euroa teille niin enhän minä koskaan saa noita takaisin. Jos voisin itse sijoittaa nuo summat niin olisin miljonääri eläkkeellä. Pyramidihuijaus. Jos laki ei pakottaisi, niin en maksaisi eläkemaksuja muille.Vastaa kommenttiin
- Raimo 25.2.2018 klo 22.00
Hah hah! Ehkä homma toimisi sinulla, mutta suurimmalla osalla ei todellakaan. Palkka menee kädestä suuhun ja sillä ostetaan venhnäleipää ja kaljaa. Pakotettu säästäminen on parempi idea kuin kustantaa sossusta kädestä suuhun eläneille eläkkeet. Tulee sinullekin huomattavasti vähemmän kalliiksi vaikket tietysti sitä oivalla.Vastaa kommenttiin
- Raimo 25.2.2018 klo 22.00
-
ARTO RAVEALA 23.2.2018 klo 22.00
Hei Jukka - kauanko aiot elää. Minä aion elää 100 vuotiaaksi ja saan 137,5 % takaisin. Matkalla olen jo 79 vuotiaana,Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.