Muuttuva työelämä

Hyvinvointi on monen tekijän summa

Ihminen on kokonaisuus. Kun voi hyvin, se heijastuu sekä töihin että kotiin. Hyvät palautumistaidot ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ovatkin nykytyöelämän tärkeimpiä valttikortteja – ja niistä voivat huolehtia niin työntekijä kuin työnantajakin.

Kun katsoo satoja vuosia taaksepäin, on selvää, että työelämä on keventynyt siitä, mitä se joskus oli. Satoa ei tarvitse korjata käsin, tehdastyöstä vastaa usein automatiikka ja monia tehtäviä voi nykyään delegoida vaikka robotille.

Lyhyemmässä mittakaavassa työelämän tahti on kuitenkin viime vuosina ollut kiristymään päin, kertoo Ilmarisessa työkykyasioiden parissa työskentelevä tiimipäällikkö Aino Antin. Kiire ja tulospaineet tuovat stressiä alalla kuin alalla, ja älylaitteiden kautta työ hivuttautuu vapaa-ajalle kuin varkain.

Kiristyvän tahdin keskeltä on kuitenkin nähtävissä vastatrendi: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaaliminen, jonka tärkeyteen alkavat pikkuhiljaa herätä niin työntekijät kuin työnantajatkin. Tutkimusten valossa on yhä selvempää, että ihminen on kokonaisuus, jonka eri osa-alueet ovat yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa. Se, mitä tapahtuu töissä, vaikuttaa vapaa-ajalla jaksamiseen, ja vapaa-aika töissä jaksamiseen.

– Nykytyöelämässä parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat palautua ja jotka voivat hyvin myös vapaalla, Aino Antin sanoo.

Kaikkien yhteinen vastuu

Kokonaishyvinvoinnilla on merkitystä monelta kannalta. Isossa kuvassa sen puute vaikuttaa niin yhteiskuntaan kuin yrityksiinkin muun muassa sairastamisista koituvien kustannusten kautta.

– Työnantajatkin ovat alkaneet ymmärtää, että satsaus hyvinvointiin ei ole mitään pehmotouhua, vaan hyödyllistä myös eurojen valossa. Ihmiset ovat tärkein pääoma alalla kuin alalla, Antin sanoo.

Toisaalta hyvinvointi on hyvin henkilökohtainen asia: kun sitä on, arjessa riittää virtaa ja vapaa-aikakin rullaa. Jos sitä ei ole – esimerkiksi jos fyysinen tai henkinen terveys pettää – ovat vaikutukset yksilön elämässä valtavia.

Siksi vastuun hyvinvoinnista pitäisikin jakautua tasaisesti niin yksilön, työyhteisön kuin työnantajankin kannettavaksi, sanoo Antin. Työnantajan tehtävä on luoda työssä onnistumiselle mahdollisimman hyvät puitteet taitavan työkykyjohtamisen avulla. Kollegiaalinen tsemppi ja työyhteisön yhteishenki puolestaan ovat kaikkien työntekijöiden yhteinen asia.

Iso vastuu on myös yksilöllä itsellään, omissa nahoissaan kun tuntee jaksamisensa rajat parhaiten ja tietää, milloin voi hyvin ja milloin ei. 

Palaset kuntoon yksi kerrallaan

Mikä kaikki kokonaishyvinvointiin sitten vaikuttaa ja mitä voi tehdä jaksaakseen niin työssä kuin vapaa-ajalla?

– Kehon biomekaniikka, yleinen terveys, fyysinen aktiivisuus, henkinen energia, sosiaaliset suhteet… hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta. Jos jokin niistä alkaa sakata, se vaikuttaa väistämättä jossain vaiheessa muihinkin, Antin kertoo.

Toisaalta sama toimii myös päinvastoin: jo yhtä aluetta korjaamalla kokonaishyvinvointi voi lähteä nousukiitoon. Yksittäinen hyvä muutos johtaa usein seuraavaan, ja vaikutukset kertautuvat dominoefektin lailla. Mitä paremmin voi, sitä mukavammalta työnteko tuntuu ja sitä enemmän on myös voimavaroja nauttia vapaa-ajasta.

Usein muutos alkaa arjen pienistä valinnoista, Antin painottaa. Itseltään voi kysyä esimerkiksi seuraavia: Kuinka usein valitsen portaat hissin sijaan ja muistanko toimistolla taukoliikunnan? Löytyykö lautaseltani raaka-aineita sateenkaaren väreissä? Jäänkö vatvomaan murheita vai pyrinkö suhtautumaan asioihin positiivisesti? Odottaako minua töiden jälkeen televisiomaraton, vai harrastus tai tapaaminen ystävän kanssa?

Jos joka päivä on nuutunut olo, eikä töiden jälkeen energiaa löydy muuhun kuin sohvalla makoiluun, neuvoo Antin tarttumaan ensimmäiseksi uneen. Nukkumisesta nipistäminen on melkein kaikkien työikäisten ongelma, mutta vähillä unilla tekee helposti huonoja valintoja, ja se alkaa nopeasti vaikuttaa kokonaishyvinvointiin.

Johda ja kuuntele itseäsi

Liian suorittamisen sijaan Aino Antin kannustaa kuuntelemaan itseään.

– Herkkyys oman kehon signaaleille voi hämärtyä kiireen keskellä. Pysähtyminen ja armollisuus itseä kohtaan ovat ensimmäisiä askeleita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tiellä, Antin summaa.

Kesä on hyvää aikaa palautumiselle ja akkujen lataamiselle. Palautumisen lomassa kannattaa suoda myös jokunen ajatus jo syksyyn ja tulevaan arkeen.

– On hyvä miettiä omaa kokonaishyvinvointiaan jo ennen kuin työt alkavat ja arki vie mennessään, Antin sanoo.

Kolmannella vuosineljänneksellä Ilmarisen työkykyjohtamisen vuosikellossa teemana on itsensä johtaminen. Lue lisää ja tutustu teemaan.

Lue lisää

Lisää aiheesta

Muuttuva työelämä 6.7.2021

Pesulayrittäjäksi pystymetsästä – Kuntoutus auttoi uudelle uralle

Terveysongelmat pakottivat oululaisen Jukka-Pekka Sarajärven jäämään pois palkkatöistä. Työkyvyttömyyseläke ei ollut Sarajärvelle vaihtoehto, joten uusi yrittäjäura alkoi entuudestaan täysin oudolla pesula-alalla. Lopulta Ilmarisen ammatillinen kuntoutus auttoi Sarajärveä muokkaamaan työtä paremmin omalle terveydentilalle sopivaksi.

Pesulayrittäjäksi pystymetsästä – Kuntoutus auttoi uudelle uralle

Muuttuva työelämä 1.7.2021

Ilmarisen paluu tulevaisuuteen eli korona-exit

Nyt vaikuttaa lupaavalta, että syksyllä päästäisiin muokkaamaan koronaelämästä uudenlaista arkea. Mitään selkeää pandemian loppupäivää tai uuden ajan alkupäivää ei ole, joten paluuta tulevaisuuteen tehdään sopivin askelin. Etenemme Ilmarisessa rajoitusten ja niiden purkamisen suhteen samaa tahtia muun yhteiskunnan kanssa.

Ilmarisen paluu tulevaisuuteen eli korona-exit
Lisää ajankohtaisia artikkeleita