Artikkelit

Työkomennus ulkomaille: Milloin vakuutuspalkka tarvitaan ja miten se määritellään?

Kun työntekijä lähetetään työkomennukselle ulkomaille, on työnantajalla paljon asioita, joista tulisi huolehtia. Yksi näistä asioista on, miten työntekijän eläke- ja sosiaaliturva tulisi järjestää ulkomaankomennuksen aikana.

Työskentelymaa vaikuttaa vakuutusmaksujen maksuun

Tietyissä tilanteissa työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin työkomennuksen aikana, jolloin myös TyEL-vakuutusmaksut maksetaan Suomeen. Mikäli työskentelymaa on EU- tai ETA-maa, Sveitsi, Iso-Britannia tai muu maa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, tulee työntekijän hakea A1-todistusta (etk.fi), eli sosiaaliturvatodistusta Eläketurvakeskukselta. Kun Eläketurvakeskus myöntää todistuksen, maksetaan vakuutusmaksut Suomeen.

– Mikäli kyseessä on jokin muu maa, johon työntekijä lähetetään työkomennukselle, eli niin sanottu sopimukseton maa, voi vakuutusmaksuja joutua maksamaan sekä Suomeen että työskentelymaahan. Tällöin Eläketurvakeskukselta ei voi saada A1-todistusta, mutta työnantaja voi tarvittaessa pyytää vakuutetulle työntekijälleen "To Whom It May Concern"-lausuntoa Ilmariselta, sanoo Ilmarisen kansainvälisten palveluiden palvelupäällikkö Anette Flygar.

Kun työntekijälle on myönnetty tilanteen mukainen todistus, tulee työnantajan vakuuttaa työntekijä TyEL:n mukaan työkomennuksen ajaksi. Huomionarvoista on, että mikäli työkomennus kestää vähintään puoli vuotta, tulee työntekijälle määritellä vakuutuspalkka, johon työkomennuksen aikaiset eläke- ja TyEL-vakuutusmaksut perustuvat.

Miten vakuutuspalkka tulee määritellä?

Työkomennuksen aikana ansaittu palkka voi olla eri kuin työntekijän palkka Suomessa, vaikka työtehtävä ei muutu.

– Työkomennussopimukselle onkin määriteltävä vakuutuspalkka, joka vastaa Suomessa vastaavasta tehtävästä maksettua palkkaa. Vakuutuspalkka ei välttämättä ole sama kuin todellinen työntekijälle ulkomailla maksettu palkka, vaan se voi olla suurempi tai pienempi, Anette Flygar kertoo.

Vakuutuspalkkaa määriteltäessä tulee huomioida seuraavat asiat:

  • Työn vaativuus: Sisältääkö työ ulkomailla enemmän vastuuta tai vaatiiko tehtävä jotain erityistaitoja työntekijältä.
  • Luontaisedut: Jos luontaisedut kuuluvat Suomessa eläkkeen perusteena olevaan työansioon, ja jos vastaavaan työtehtävään Suomessa sisältyy vastaavia luontaisetuja, tulee kyseiset luontaisedut ottaa huomioon vakuutuspalkkaa määritettäessä.
  • Työaika: Pidempi työaika ulkomailla voi nostaa vakuutuspalkan määrää. Yksittäisistä ylityökorvauksista ei kuitenkaan makseta työeläkevakuutusmaksuja vakuutuspalkan lisäksi.
  • Mahdollisia ulkomaanlisiä ja olosuhdelisiä ei huomioida vakuutuspalkan määrittelyssä.
  • Lomakorvaukset ja muut vastaavat suoritukset tulee ottaa huomioon etukäteen vakuutuspalkkaa määriteltäessä.
  • Mahdolliset bonuksista ja tulospalkkiot on arvioitava etukäteen, jotta ne voidaan huomioida vakuutuspalkassa. Bonukset tulisi arvioida tasolle, joka vastaa työnantajan ja työntekijän näkemystä bonusten määrästä komennuksen aikana. Bonusten lopullisella toteutumisella ei ole merkitystä.

– On tärkeää, että työnantaja ja työntekijä määrittelevät vakuutuspalkan yhdessä ja kirjaavat sen työkomennussopimukseen, Flygar painottaa.

Missä tilanteissa vakuutuspalkka tulee määritellä?

Mikäli työkomennus on lyhyempi kuin kuusi kuukautta, ei vakuutuspalkan määritteleminen aina ole välttämätöntä. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos työkomennusta jatketaan niin, että kuusi kuukautta täyttyy, tulee työntekijälle määritellä vakuutuspalkka takautuvasti. Vakuutuspalkka on myös ilmoitettava Tulorekisteriin omana tulolajinaan.

Vakuutuspalkka on määriteltävä, jos

  • työntekijä on lähetetty työkomennukselle Suomesta ulkomaille, tai
  • hän työskentelee samalle suomalaiselle työnantajalle useassa maassa, ja jos
  • työskentely ulkomailla jatkuu yhtäjaksoisesti yli 6 kuukautta.

– Vakuutuspalkkaa käytetään, että työntekijöiden eläketurva olisi tasavertainen myös työntekijöille, jotka lähetetään ulkomaille. Anette Flygar sanoo.

Myös tilanteissa, joissa työntekijä työskentelee etänä ulkomailla ja työnantaja on hakenut työntekijälleen A1-todistuksen työntekijälleen, tulee vakuutuspalkka määritellä samoilla ehdoilla kuin työkomennuksella oleva lähetetty työntekijä. Työnantajan ja työntekijän kannattaa siis sopia etätyöstä ulkomailla hyvissä ajoissa ja selvittää työntekijän sosiaaliturva sekä määritellä vakuutuspalkka.

Vakuutuspalkka näkyy työntekijän työeläkeotteella vuosiansiona. Työntekijän tulee itsenäisesti tarkistaa työeläkeotteeltaan, että työnantaja on ilmoittanut vakuutuspalkan oikein tulorekisteriin.

Lisää aiheesta

Artikkelit 25.5.2022

Mitä kannattaa huomioida työterveyspalveluiden kilpailutuksessa?

Mistä lähteä liikkeelle, kun työterveyspalveluiden kilpailuttaminen on ajankohtaista? Mitä on hyvä huomioida ja miten edetä? Koskisella kilpailutus selkeytti työterveysyhteistyötä ja vei sitä entistä strategisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Mitä kannattaa huomioida työterveyspalveluiden kilpailutuksessa?

Artikkelit 19.5.2022

Miksi päästöt kiinnostavat eläkeyhtiötä? Näin Ilmarinen laskee sijoitustensa hiilijalanjäljen

Ilmarinen julkaisee vuosittain sijoitustensa hiilijalanjäljen eli raportoi sijoituskohteidensa aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskentamenetelmiä on useita, ja niistä jokaisella on etunsa ja rajoitteensa. Hiilijalanjäljen avulla päästötietoja voidaan vertailla keskenään ja sitä kautta tunnistaa ilmastoon liittyviä riskejä.

Miksi päästöt kiinnostavat eläkeyhtiötä? Näin Ilmarinen laskee sijoitustensa hiilijalanjäljen

Artikkelit 18.5.2022

Tietoturvauhkiin varautuminen vaatii jatkuvaa kehittämistä

Vahva tietoturva ja uhkiin varautuminen ovat oleellisessa asemassa Ilmarisen arjessa ja digitaalisessa muutoksessa. Miten tietoturva mahdollistaa muutoksen ja mitä pitkäjänteinen kehittäminen tarkoittaa? Mitä on tietoturvan vastuullisuus ja voiko sitä mitata? Entä mikä vaikutus avoimuudella ja tietojen jakamisella on? Näitä näkökulmia pohtivat videossa asiantuntijamme arkkitehtuuri ja tietoturva -osastoa johtava Teijo Peltoniemi ja tietoturvajohtaja Petteri Ruohomäki.

Tietoturvauhkiin varautuminen vaatii jatkuvaa kehittämistä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita