HOK-Elannolla kaiken keskiössä on ihminen

Isossa organisaatiossa asiantunteva työkykyjohtaminen on hyvinvoinnin perusta. HOK-Elanto on saanut pitkäjänteisellä työkykyjohtamisella ja Virettä duuniin -hankkeella aikaan konkreettisia muutoksia henkilöstön hyvinvointiin ja sen myötä isoja säästöjä.

Noin 6 000 työntekijää yli neljästäkymmenestä maasta, monikulttuurisuutta, työntekijöitä kaksikymppisestä seitsemänkymppiseen – HOK-Elanto on suuri työnantaja, jolla on suuren työnantajan haasteet.

– Näin isossa organisaatiossa esimiestyö on aina ollut kaiken tekemisen edellytys, kertoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen. 

– Vuonna 2018 tapahtuneen toimitusjohtajan vaihtumisen jälkeen lähdimme rakentamaan HOK-Elannolle uutta henkilöstö- ja asiakaslähtöistä kilpailustrategiaa. Hyvän henkilöstötyön periaatteilla, johtamislupausten lunastamisella ja laadukkaalla esimiestyöllä varmistamme innostuneen fiiliksen jokaisessa työvuorossa.

HOK-Elannon Virettä duuniin -hanke oli aloitettu jo vuonna 2017 ja se tuki hyvin myös uutta strategiaa.

– Ihminen on meillä keskiössä. Jotta voimme tehdä tulosta, henkilöstön täytyy voida hyvin. Sen vuoksi henkilökunnalta on kysyttävä, että mitä me voimme tehdä heidän hyväkseen, jotta he voivat tehdä tulosta. Henkilökunta on se, joka tuottaa palvelut ja varmistaa kokonaisuuden. Olemme halunneet asettaa esimiestyön ja innostuneen fiiliksen ykköstavoitteeksi, Levänen sanoo.

Asiantunteva esimies, hyvinvoivat työntekijät

Monimuotoisessa organisaatiossa erilaisuuden ymmärtäminen on ensisijaista. Ilmarisen kanssa toteutetussa Virettä duuniin -hankkeessa tätä haastetta lähdettiin ratkaisemaan vahvistamalla HOK-Elannon esimiesten ihmistenjohtamis- ja vuorovaikutustaitoja.

– Haluamme ennen kaikkea varmistaa, että esimiehet pystyvät vastaamaan meidän johtamislupauksiimme, sanoo työhyvinvointipäällikkö Marja Kuusisto.

Esimiehen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi kasvattamalla osaamista. Kuusiston mukaan on tärkeää, että esimiehiltä ei vain odoteta koko ajan enemmän, vaan heille pitää antaa myös eväitä työssä.

Hankkeessa jokaiselle esimiehelle tehtiin Peili-käyttäytymistyyliprofiili, jonka avulla he voivat sekä itse arvioida itseään että oppia, miten heidän oma esimiehensä ja alaiset näkevät heidät. Profiilin pohjalta on järjestetty valmennuspäiviä, joissa opetelleen tunnistamaan erilaisia käyttäytymistyylejä.

– Esimiesten kanssa on käyty läpi sitä, miten erilaisia me ihmiset olemme. Millainen minä olen ja minkälainen se minun johdettava jengi on, Kuusisto kertoo.

Valmennuspäivien jälkeen on aloitettu vuoden mittainen valmennuspolku, jossa jokainen esimies on tehnyt yhdessä oman esimiehensä kanssa henkilökohtaisen kehityssuunnitelman. Valmennuspolku koostuu erilaisista esimiesten omaan hyvinvointiin ja ihmisten johtamistaitoihin liittyvistä täsmävalmennuksista, jotka voivat olla esimerkiksi yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöityä coachingia. Johtamislupausten toteutumista ja niissä kehittymistä on puolestaan seurattu säännöllisesti erillisellä kyselyllä.

Vertaistuki tärkeässä asemassa

Kuusiston mukaan Virettä duuniin -hanke on otettu vastaan HOK-Elannolla erinomaisesti. Hanke on toteutettu yli liiketoimintarajojen ja sekaryhminä niin, että esimerkiksi ravintola- ja kaupanalojen esimiehet ovat päässeet työskentelemään yhdessä.

Hankkeen suurin anti on Kuusiston mielestä ollut se, että esimiehet ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

– Jakaminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Se tunne, että ei ole yksin omassa roolissaan, vaan on muitakin, jotka käyvät läpi samoja asioita, Kuusisto sanoo.

Esimiesten kehittämishanke on ollut yksi osa Virettä duuniin -kokonaisuutta. Samanaikaisesti se on pitänyt sisällään työyhteisötaitojen vahvistusta: koko HOK-Elannon henkilökunta on päässyt suorittamaan aiheeseen liittyvää verkkovalmennusta ja käsittelemään teemaa henkilöstöpalavereissa. Myös yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia on pyritty parantamaan esimerkiksi valmentamalla yli kolmesataa ergonomialähettilästä toimipaikkoihin.

– Kuitenkin kaikkein suurimmat panokset haluttiin laittaa nimenomaan esimiesten osaamisen kehittämiseen, koska työpaikan innostunut fiilis juontaa juurensa asiantuntevasta johtamisesta, Kuusisto kertoo.

Panostus hyvinvointiin tuo säästöjä

Osaava esimies reagoi arjessa varhain henkilöstön työkyvyn muutoksiin. Kuusisto kertoo, että Virettä duuniin -hankkeen rinnalla HOK-Elannolla on koko ajan systemaattisesti kehitetty kaikkia työkykyjohtamisen toimintamalleja.

Hyvällä työkykyjohtamisella on saatu aikaan myös mitattavia tuloksia.

– Aikaisempaan verrattuna sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet samalla, kun henkilöstön työkyky on parantunut. Seurannassa arviot esimiesten onnistumisesta ovat erinomaisia ja niissä on kasvava trendi. Vuoden 2019 työyhteisötutkimukseen vastasi yli 5 000 hokelantolaista, ja työtyytyväisyys kokonaisuudessaan sekä esimiestyön indeksi olivat erinomaista tasoa.

– Työterveyden vuosikustannukset ovat pudonneet miljoonalla. Pitkäkestoinen työ näkyy luvuissa, tässä puhutaan miljoonaluokan säästöistä kokonaisuudessaan. Eläkemaksuluokissa on myös laskeva trendi, josta syntyy säästöä ensi vuodelle noin puoli miljoonaa, myötäilee Levänen.

Parasta kuitenkin Kuusiston mukaan on se, että kolmen vuoden tekemisen jälkeen muutos on tullut jäädäkseen. Virettä duuniin -hankkeesta tuli paljon enemmän kuin pelkkä projekti.

– Työtä jatketaan. Eikä sitä voida tämän kokoisessa talossa koskaan lopettaa. Osaamisen kehittämisen lisäksi suuntaamme seuraavaksi mittavia uusia toimenpiteitä esimiesten sekä koko henkilöstön hyvinvointiin. Yhteistyö Ilmarisen kanssa on ollut erinomaista: helppoa, järjestelmällistä ja mutkatonta, Kuusisto summaa.

Tutustu myös:

• Ilmarisen työkykyjohtamisen palvelut
• Työkykyjohtamisen vuosi