Artikkelit

Näillä arjen teoilla A-lehdistä tuli mielen hyvinvointia tukeva työpaikka

Mediatalo A-lehdet haluaa haastaa kaikki työpaikat poistamaan stigmaa mielenterveysongelmien ympäriltä. Yritys on parantanut työntekijöiden hyvinvointia tekemällä pitkäjänteistä työtä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Konkreettiset teot työpaikan arjessa ovat muun muassa vähentäneet työntekijöiden mielenterveyspoissaoloja.

Koronapandemia oli alkusysäys muutokselle. Toimisto oli tyhjentynyt ja työntekijät sulkeutuneet koteihinsa etätöihin, kuten suuressa osassa muitakin suomalaisia työpaikkoja.

– Huomasimme, että meidän on tehtävä lisätoimia sen eteen, että ihmiset jaksavat töissä. Aloimme kehittää yrityskulttuuriamme sellaiseksi, että mielen hyvinvointi on sen keskiössä, A-lehtien henkilöstöstä ja kulttuurista vastaava johtaja Reetta Tuomi kertoo.

A-lehdet on konserni, johon kuuluvat aikakauslehtiä kustantavan perheyrityksen lisäksi kasvumarkkinointiyritys Genero, verkkokaupat Finnish Design Shop, Keskisen Kello ja Weekendbee sekä ruokayhteisö Satokausi Media. A-lehtien tarina alkoi Apu-lehden perustamisesta vuonna 1933. Nykyisin mediatalon palveluksessa työskentelee vajaat 300 työntekijää.

Hyvän mielen työpaikka -merkki on tunnustus työstä mielenterveyden eteen

A-lehdille myönnettiin ensimmäisenä mediatalona Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä henkilöstön mielen hyvinvoinnin eteen.

Yhdistys myönsi merkin joulukuussa 2022 myös Ilmariselle. Tavoitteenamme on keventää suomalaisen työelämän mielijalanjälkeä.

– Mielenterveysdiagnooseista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina selvästi. Mielenterveyden tukeminen työelämän aikana on meille tärkeää niin yhteiskunnallisesti kuin yksittäisen työnantajan ja yksilönkin näkökulmasta. Tavoitteemme on saada koko työyhteisömme sitoutumaan mielen hyvinvoinnin edistämiseen niin, että voimme rakentaa yhdessä mielenterveyttä tukevaa kulttuuria, Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä sanoo.

Työntekijöiden jaksamista tuetaan ”nanoteoilla”

Olennainen osa yrityskulttuurin muutosta on ollut esihenkilöiden työn tukeminen. A-lehdissä kokoonnutaan noin kerran kuussa esihenkilötilaisuuteen, jossa keskustellaan ajankohtaisista esihenkilötyöhön liittyvistä asioista. Esihenkilöitä on muun muassa koulutettu tunnistamaan, miten erilaiset mielenterveyden häiriöt näkyvät työssä. Lisäksi esihenkilöt saavat työkaluja oman jaksamisensa kehittämiseen.

– Henkilöstötutkimuksessa A-lehtien esihenkilötyö sai erinomaiset arvosanat. Laadukas johtaminen on ehdottomasti yksi yrityskulttuurimme vahvuus, Tuomi sanoo.

Koko henkilöstön hyvinvointia tuetaan yrityksessä monin eri tavoin. A-lehdissä on käytössä hyvinvointipalvelu Auntie, joka tarjoaa keskustelutukea ja erilaisia harjoitteita mielen hyvinvoinnin tueksi. Lisäksi yritys on järjestänyt työntekijöilleen asiantuntijaluentoja hyvinvoinnin teemoista ja mittaa työnhyvinvointia työterveyskyselyillä.

Erilaiset arjen ”nanoteot” luovat A-lehdissä huokoisuutta työpäiviin. Yksi niistä on palaveriaikojen lyhentäminen. Yrityksessä on siirrytty tunnin palavereista 50 minuutin palavereihin, jolloin kahden kokouksen väliin jää kymmenen minuutin palautumistauko.

Työpäivän aikaista palautumista edistävät myös niin sanotut kävelypalaverit. Jos kokous ei vaadi tietokoneen äärellä oloa, palaverikutsuun voi merkitä kävelyemojin ja käydä keskustelun lomassa pienellä happihyppelyllä.

Mielenterveyspoissaolot vähenivät

Määrätietoinen työ on tuottanut yrityksessä konkreettisia tuloksia. Mielenterveyspoissaolot ovat laskeneet ja ovat nyt tavoitetasolla. Tuomen mukaan myös yrityksen työnantajakuva on vahvistunut.

– Ajattelen itse, että mielenterveyden haasteisiin liittyy vielä pientä stigmaa. Haluaisin haastaa kaikki työpaikat siihen, että mielenterveysasioista uskalletaan puhua ja mielen hyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitetään riittävästi huomiota. Jos mikään ei muutu, mielenterveyshaasteet sekä niiden kustannukset kasvavat jatkossakin. Uskon, että suomalaisissa työpaikoissa voidaan vaikuttaa tähän kehityskulkuun hyvinkin paljon, Tuomi sanoo.

Seitsemän vinkkiä mielenterveyden edistämiseen työpaikalla

  1. Kiinnitä huomiota siihen, miten keskustelette työpaikallasi mielenterveydestä ja jaksamisesta. Pyri rakentavaan ja kannustavaan keskusteluun.
  2. Varmista, että ymmärrät, mikä työssä kuormittaa. Älä tyydy helpolta tuntuviin ensivaikutelmiin.  
  3. Ota kuormitustekijät ja oireet tosissaan myös silloin, kun työ niistä huolimatta tulee tehdyksi. Voi olla, että se onnistui viimeksi rimaa hipoen.
  4. Pohdi, miten työn olosuhteita ja organisoimista voitaisiin muokata niin, ettei työ kuormita tarpeettomasti. Huomioi myös tiedonkäsittelyn kuormittavuus.
  5. Normalisoi ikävät tuntemukset ja ajatukset. Aina ei tarvitse olla parhaimmillaan.
  6. Ota asiat puheeksi ajoissa ja matalalla kynnyksellä.
  7. Edistä yhteisöllisyyttä työpaikallasi, jotta voitte puhua myös ongelmista ja oireista.
    Lähde: Ilmarisen TyökykyAreena

Lue lisää

Lisää aiheesta

Artikkelit 29.5.2024

Vähemmän jätettä, vähemmän raaka-aineita, vähemmän päästöjä

Kiertotalouden periaate on selkeä ja hyödyt kiistattomat, mutta usealla toimialalla sen toteuttaminen on jäänyt vähäiseksi. Rakennusalakaan ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kiertotaloutta hyödyntävistä toimialoista. Helsingistä löytyy kuitenkin työmaa, jossa kierrätyksen toteuttaminen on herättänyt jopa kansainvälistä huomiota.

Vähemmän jätettä, vähemmän raaka-aineita, vähemmän päästöjä

Artikkelit 16.5.2024

VeliMarkissa ammattitaitoa pidetään yllä oppimisympäristön kursseilla – ”Harva on synnynnäinen esihenkilö”

VeliMarkissa henkilöstöasioita hoidetaan pienellä porukalla, ja siksi työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen on otettu avuksi Ilmarisen tarjoamia työkykypalveluita. Nyt henkilöstöjohtaja ja esihenkilöt pysyvät paremmin ajan tasalla esimerkiksi työntekijöiden kuormittuneisuudesta ja voimavaroista. Oppimisympäristö antaa yrityksessä tukea ja turvaa ammatilliseen osaamiseen.

VeliMarkissa ammattitaitoa pidetään yllä oppimisympäristön kursseilla – ”Harva on synnynnäinen esihenkilö”
Lisää ajankohtaisia artikkeleita