Blogit

Onko aatteesi ja vaatteesi ommeltu samasta kankaasta?

Juuri sopivat farkut kymmenellä eurolla nettikaupassa? Tilaan!

Liian harva kuluttaja pohtii vielä vaatteiden tuotantoprosessin ympäristöystävällisyyttä tai vaatetehtaan työntekijöiden oloja löytäessään halvan ja kauniin vaatteen.

Tekstiiliteollisuuden yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset ovat sen sijaan kiinnostaneet valveutuneita sijoittajia jo pidempään. Viimeistään Bangladeshissa vuonna 2013 sattuneen Rana Plazan yli 1000 kuolonuhria vaatineen tehdasromahduksen olisi pitänyt avata silmät tuotantoketjun laajemmista vaikutuksista.

Valitettavasti kuusi vuotta turman jälkeen kaikkia epäkohtia ei ole vieläkään saatu korjattua, joten kansainvälistä prosessia työntekijöiden olojen parantamiseksi Bangladeshissa on syytä jatkaa. Ompelukonetta ei muutoinkaan kannata heittää kaivoon, sillä vaikuttamalla on mahdollista saada aikaan positiivista muutosta.

Vastuullisuuden huomioiminen on riskienhallintaa

Alan parhaisiin käytäntöihin tutustumalla voidaan esimerkiksi sijoitukseen liittyvän vaikuttamisprosessin yhteydessä jakaa tietoa vastuullisemmista toimintatavoista ja siten edistää vastuullisuuden juurtumista paremmin käytäntöihin.

Ilmarinen on yhdessä kolmen muun pohjoismaisen sijoittajan kanssa kahden vuoden aikana tutustunut tarkemmin puuvillan hankintaketjuihin ja tuotantotapoihin. Yhtiöitä on tavattu kasvokkain, järjestetty konferenssipuheluita ja kirjoiteltu sähköposteja, kun olemme hahmottaneet eri menetelmien vahvuuksia sekä yhtiöiden toimintatapojen eroavaisuuksia. Vaikuttamista voidaan siis tehdä myös proaktiivisesti eikä vain silloin, kun asiat ovat jo menneet pieleen.

Proaktiivisella vaikuttamisella tuetaan vastuullisuuden kehittämistä ja ennaltaehkäistään potentiaalisia normirikkeitä. Kiinnittämällä huomiota kohdeyritysten vastuullisuuteen sijoittaja huolehtii omasta sijoitussalkustaan, sillä vastuullisuustekijöillä on taloudellista merkitystä joko suoraan tai epäsuoraan.

Vastuullisuuden huomioiminen on riskienhallintaa, mahdollisuuksien tunnistamista ja omistaja-arvosta välittämistä. Mielestäni on ihmeellistä, että edelleen on olemassa sijoittajia, jotka eivät välitä vastuullisuudesta. Välinpitämättömyydellään he menettävät mahdollisuuden arvioida sijoituskohteitaan laajemmasta näkökulmasta ja ymmärtää paremmin mistä yritysten arvo pidemmällä aikavälillä muodostuu.

Kuluttaja pohtii entistä enemmän valintojensa vastuullisuutta

Tekstiiliteollisuus on monen muun toimialan kanssa mielenkiintoisessa tilanteessa. Ympäristövaikutukset ja tuotannon sosiaaliset vaikutukset nousevat yhä enemmän toiminnan keskiöön. Elinkaariajattelu eli kestävä design, kestävä tuotanto ja kestävä tuote vaikuttavat kuluttajien mielipiteisiin.

Koska kertakäyttömuodille on vielä kysyntää, eivät nämä mielipiteet täysin näyttäydy kaupan kassalla. Nämä ovat kuitenkin teemoja, joita kaikkien tekstiiliteollisuudessa mukana olevien tahojen (suunnittelijat, tuottajat, työntekijät, kaupat, kuluttajat, sijoittajat, lainsäätäjät ja kansalaisjärjestöt vain muutamia mainitakseni) täytyy pohtia ja löytää kestäviä ratkaisuja.

Eettinen ajattelu ja reilu kauppa korostuvat entistä enemmän kuluttajien valinnoissa. Loppupeleissä kuluttaja kaupan kassalla päättää omalla valinnallaan ovatko omat aatteet ja vaatteet ommeltu samasta kankaasta.

Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
Ilmarinen
@AnnaHyrske

Lue myös

  • Kaarina Vireniuss 27.5.2019 klo 21.00
    Hieno näkökulma sijoittajan vaikuttamisesta sijoituksensa arvoon. Vasta tätä kautta juuri siellä, missä on varaa sijoittaa myös kertakäyttövaatteisiin, on vaikutusta myös kestävän vaatehankinnan valintaan. Kuluttaja ei siis aina olekaan avainhenkilö vastuullisessa valinnassa, vaan juuri sijoittaja. Räätälien ja ompelijoiden ammattikuntien paluu olisi lottovoitto istuvien, yksilöllisten vaatteiden kaipaajille. Olen itse etsinyt Tuomi-tuotteen istuvia, laadukkaita puseroita ja vaatteita, jotka ovat ajattomia, laadukkaita, äidiltä tyttärille kestäviä ja kertakaikkisen kauniita. Tehdas on lopettanut, - juuri nähtävästi halpatuonnin vaikutuksesta, mutta yksittäisiä. löytöjä voi kirpputoreilta napata jos ehtii kiertää, tosin itse en ehdi. Kiitos inspiroivasta kirjoituksesta, Anna Hyrske.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita